lauantai 25. helmikuuta 2017

Kosinta morsiamen silmin

Meidän viides vuosipäivämme osui opintojeni Vaasan hajautusviikon päälle elokuun loppuun, joten päätimme yhdessä, että juhlisimme puolen vuosikymmenen ikään ehtinyttä parisuhdettamme erikseen sovittavana viikonloppuna syksyn aikana. Sovimme viikonlopun hyvissä ajoin, ja koska tykkäämme kumpikin niin yllättää kuin tulla yllätetyksi, päätimme, että Jarkko hoitaa viisivuotisviikonloppumme perjantain ohjelman ja lauantai olisi minun vastuullani.

Perjantaina 14.10.2016 pääsin koulusta alkuiltapäivästä ja tulin kotiin odottelemaan, että myös Jarkko tulisi kotiin ja saisin lisää infoa ylläripäivän luonteesta, kuten minua oli etukäteen ohjeistettu tekemään. Parin tunnin sisään Jarkko saapuikin mukanaan S-marketin tavarasäilön avain, kuoharipullo ja lappunen, jossa luki, että lähtisimme Naantaliin vuorokauden kylpylälomalle. Olin aivan riemuissani, koska syksyn kirurgian kurssi oli imenyt minusta mehut ja jonkin verran elämäniloakin, joten en äkkiseltään voinut keksiä mitään parempaa kuin päästä vuorokaudeksi pois kotoa viiden tähden kylpylähotelliin Jarkon kanssa nauttimaan toisistamme, löllymään uima-altaissa ja juomaan viiniä. Taivas ♥

30469622601_c33b4ea2f3_o
30557134575_96e2eeea17_o
30522157566_a0c2e26ea1_o
29926361194_5846671bc9_o

Kotona avasimme pakkaamisen lomassa pullon kuohuviiniä sekä fiilistelimme rauhassa meitä ja tulevaa viikonloppuamme ennen siirtymistämme hotellille. Matkalla Naantaliin (jonne muuten Turusta pääsee puolessa tunnissa paikallisliikenteen bussilla perusbussilipun hinnalla) kävimme vielä tyhjentämässä mystisestä S-Marketin tavaralokerosta Jarkon iltaa varten varaamia tykötarpeita, joihin kuului valkoviiniä, pari erikoisolutta ja karkkia.

Naantalin kylpylässä saimme heti ensimmäiseksi kuulla, että hotelliluokkaamme oli korotettu pykälällä ja että nyt huoneessamme olisi oma pieni terassi. Minä olin aivan häkeltynyt palvelun laadusta, mutta jälkikäteen sain kuulla Jarkon maininneen jo varausta tehdessään kosinta-aikeistaan, mikä saattoi vaikuttaa huoneluokkamme äkilliseen parantumiseen. Oli miten vain, huoneemme oli ihana. Se oli hyvin perinteinen hotellihuone, kuitenkin vahvalla luksusviballa, mikä oli tietysti mahtavaa, koska olimmehan viettämässä ikimuistoista viisivuotisviikonloppua. Tai niin minä luulin.

30440668042_6958b50295_o
30470689461_ea9b13d42b_o
30440669972_d8352e131c_o
30440667042_acb77f9cbd_o
30557821825_ea3d3cd461_o

Nopean taloksi asettumisen jälkeen kävelimme Naantalin keskustaan, jossa kävimme kiinalaisessa illallisella, jonka jälkeen siirryimme takaisin hotellille ja kylpylän uima-altaille. Saimme löllyä lähes kaksi tuntia kylpylässä, jossa oli meidän lisäksemme vajaa 10 ihmistä. Omaa tilaa siis riitti ja olikin ihanan rentouttavaa lillua lämpimässä vedessä aivan rauhassa.

Uintireissumme jälkeen kello kävi jo kymmentä ja ajattelin illan ohjelmanumeroiden olevan siinä. Aloin puhua vihjaillen seuraavasta päivästä ja minun meille järjestämästäni ohjelmasta, kun Jarkko äkisti sanoikin, että hänellä on minulle vielä yksi juttu. Sain käteeni paperinauhalla sidotun mustakantisen kirjan, jonka jokaisella aukeamalla oli kuva meistä meidän viiden vuotemme varrelta ja lyhyt lause, joista sivu sivulta rakentui yhteisiä vuosiamme yhteen sitova tarina. Aivan viimeinen sivu oli kuitenkin askel uuteen.

Samalla kun luin kysymyksen kirjasestani, Jarkko polvistui sängyn laidalle sormusrasia ammollaan. Loppu on epäselvää itkua, Jarkon puolihätääntynyttä kyselyä, että tarkoitatko sinä nyt, että kyllä ja minun nyökyttelyäni niin, että niskat meinasivat nyrjähtää. KYLLÄ, KYLLÄ!

30557975525_0c5d6ec4c9_o
30441071462_2912caaacd_o

Seuraava aamu oli maaginen, kun koko ihanan hotelliaamiaisen ajan vain tuijottelin sormessani välkkyvää sormusta ja yritin käsittää, mitä edellinen ilta ihkaoikeasti tarkoittaa. Minusta tulee Jarkon vaimo! Me menemme naimisiin! Wou.

Joku voi miettiä, että miten kosinta nyt voi tulla minulle muka täysin yllärinä. Romanttinen viisivuotisviikonloppu ja upea kylpyläloma, pakkohan sen nyt on kosia. Vaan ei. Kosinta oli minulle _täysi_ yllätys. Jarkko oli koko päivän todella rento oma itsensä, eikä minulle missään vaiheessa päivää tullut mieleenkään, että illalla minusta tehtäisiin ensirakkauteni kihlattu. En voi käsittää, miten Jarkko saattoikin olla niin normaali itsensä, vaikka takaraivossa varmasti koko päivän ajan kuumotti illan huipennus.

Myöhemmin on luvassa vielä itse seremoniamestarin eli Jarkon versio kosinnasta ja sitä edeltävistä suunnitteluajoista. Tulevalla sulhasella ja bestmanilla oli nimittäin aikamoisia visoita kosinnasta!


♥ Krista

2 kommenttia:

  1. Oi, olipa ihana tarina! Paljon onnea teille molemmille ja kiitos sinulle mukavista blogeista - ihailtavaa, että jaksat kirjoittaa useampaakin blogia. Seuraan mielenkiinnolla ja odotan nyt erityisesti mainitsemaasi Jarkon kirjoitusta tästä; hauska saada myös hänen versionsa jutusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja tervetuloa seuraamaan! Jarkon versio kosinnasta ja sen suunnittelusta tulee julkaisuun hyvin todennäköisesti tällä viikolla, eli kovin kauaa tarinan toista puolta ei tarvitse odotella :D

      Poista