sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Häiden musiikkivalinnat: Häävalssi

Alkuun pienet pahoittelut blogin hiljaisuudesta. Yritän parhaillaan selvitä lääkiksen ns. kuoleman kevään tenteistä, jotka ratkaisevat pääsenkö tulevana kesänä ensimmäistä kertaa ikinä lääkärin töihin. Panokset ovat siis korkealla niin oman ammattikehityksen kuin myös häidenkin suhteen, koska todella tarvitsen kesän palkan hääsäästöjä varten.

Huolimatta kiireistä ja hiljaisuudesta, hääsuunnitelmat eivät ole jäissä. Muutama viikko sitten sitten sunnuntaisessa aamupalapöydässä päädyimme kuuntelemaan häävalsseja.

Me haluamme tanssia häävalssin. Emme mitään erityistä tanssiesitystä, josta tarvitsisi ottaa yhtään huolta tai painetta, vaan kauniin ja yksinkertaisen häävalssin. Mielestäni parien ensitanssispektaakkelit ovat ylipäätään enimmäkseen huonoja vetoja, koska jännittäessä ja häämekon helman pituuden aina yllättäessä, lopputulos on lähinnä kiusallinen. Toisaalta minusta on myös juhlan arvoa syövää tanssia ala-asteen discotyyliin hitaita kädet toisen kaulassa roikkuen. Nämä ovat luonnollisesti vain minun mielipiteitäni, mutta meistä yksinkertainen häävalssi on ensitansseista eniten meidän näköisemme.

Hetkelliseksi ongelmaksi häävalssipäätöksen jälkeen muodostui itse häävalssi. Vaikka vanhat klassikot Akselin ja Elinan häävalssista Uralin pihlajaan ovat kauniita ja niiden perinteisyys tuntuu ajatuksena hyvältä, ne eivät tuntuneet kappaleita kuunnellessa miltään. Yksikään vanha valssiklassikko ei saanut meissä aikaan minkäänlaista läikähdystä. Kaikki kappaleet kuulostivat vain tunkkaisilta ja ajatus meistä tanssimassa kuuntelemiemme perinteisten valssien tahtiin tuntui todella päälleliimatulta. Kuin yrittäisimme esittää näytelmää, johon emme lainkaan istu.

Kunnes läikähdys iski. On hassua, miten se oikea -tunne potkaisee aina yhtä yllättävänä ja odottomattomana. Tuon tunteen vahvuuden unohtaa aina ns. etsikkoaikoina, kun se oikea on vasta matkalla luokse. Sama kuvio on toistunut Jarkkoon rakastumisen, hääpuvun, juhlapaikan ja vihkikirkonkin kanssa. Tunteen vain tietää täsmälleen oikeaksi, vaikka vastaavaa ei olisi koskaan ennen tuntenut.



Meidän häävalssimme on Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä tuttu Someday my prince will come ♥ Kappale on täydellinen! Kaunis, tyylikäs ja arvokas, muttei yhtään tunkkainen. Juuri meille sopiva, varsinkin kun kummallekin iski täsmälleen samanlainen tämä se on -tunne kappaletta kuunnellessa. Sitä, tullaanko kappale kuulemaan juhlissamme bändin soittamana instrumentaalina vai lyriikoiden kanssa, emme ole vielä kunnolla pohtineet.


♥ Krista

4 kommenttia: