perjantai 29. joulukuuta 2017

Kiova on nyt!

Tulin sanomaan vain pikaiset moikat, koska seuraavat viisi päivää me olemme odotetulla matkalla Kiovassa! Aamu alkoi tänään jo kolmelta ja nyt yli neljän olemme Turun lentokentällä odottamassa lähtöä Riikaan ja sieltä edelleen Kiovaan.

Blogi ei todennäköisesti ehdi päivittymään matkan aikana, mutta instaan ja erityisesti instastoriin sen sijaan pyrin meidän reissua taltioimaan. Mikäli Kiova siis kiinnostaa, kannattaa suunnata Kristallihäiden instagrammiin (@kristallihaat)! Huhhuh. Lentopelkoisena alan olla jo melko kauhuissani tästä kaikesta.

Hyvää uutta vuotta 2018 ja ihanaa häävuoden alkua vuoden 2018 hääpareille! <3 Palataan tammikuun alussa!

<3<3<3

torstai 28. joulukuuta 2017

Kristallihäät - Vuoden Hääblogi 2018?

Oli aivan vahinko, että yöuneni hetkellisesti tuhonnut uutinen osui silmiini niin varhaisessa vaiheessa. Minun oli tarkoituksenani näyttää Kuopion kodissa siskolleni Love Me Do:n sivuja, kertoa viime syksyn tapahtumasta ja intoilla, että miten mahtavaa olisi päästä mukaan Vuoden hääblogi -finaaliin, kun uutinen läjähti silmieni eteen: Vuoden Hääblogi 2018 -finalistit on julkistettu. Ja Kristallihäät on mukana.

Minun yöuneni menivät siinä samassa. Olen innostujatyyppi, joka innostuttuaan syttyy hetkessä täysille, eikä rauhoitu ennen kuin hetken luoma innostus on ns. poltettu loppuun aihetta tarpeeksi käsittelemällä. En kuitenkaan todellakaan täpinöi kaikelle ja oikeastaan minua saattaa olla vaikea saada innostumaan asioista, joista olen aluksi epävarma, mutta kun joku minulle merkityksellinen asia, josta olen jo valmiiksi innostunut, tapahtuu, peto on irti. Minä tärisen, innostun, käyn levottomaksi, jännitän, suunnittelen, haaveilen ja muutun keskittymiskyvyttömäksi.

Juuri noin kävi tapaninpäivän iltanakin, kun näin blogimme nimen finalistien joukossa. Joku on todella kokenut kirjoituksemme niin inspiroiviksi ja merkityksellisiksi, että on ehdottanut Kristallihäitä mukaan finaaliin. Eikä todennäköisesti vain joku, vaan ihan jotkut, koska noin upeiden blogien joukkoon pääsemiseen ei varmasti ole riittänyt yksi äidin antama ääni. Se tuntuu valtavan hyvältä ja haluankin kiittää jokaista Kristallihäät mukaan nimennyttä lukijaa. Kiitos.

Vuoden hääblogi

Yllätykset eivät kuitenkaan olleet vielä siinä. Tammikuussa 2017 perustettu Kristallihäät on nimittäin mukana kisaamassa Vuoden Hääblogi 2018 -tittelistä, mikä on aivan valtava kunnia. Olemme vuoden päässä omista häistämme ja mukana kisaamassa jo todella merkittäviä bloginäyttöjä antaneiden ja upeita häitä viettämään ehtineiden bloggaajien rinnalla! Minulle blogin pääasiallisena kirjoittajana ja hääblogeja pitkään seuranneena se merkitsee valtavasti. Toivon ehdokkuutemme olevankin merkki, että olemme onnistuneet välittäään lukijoille sen, mitä erityisesti minä lähdin hääbloggaamisella alun perin tavoittelemaan: avointa, paikoin syvää ja konkretian tasolla menevää keskustelua häistä ja parisuhteesta unohtamatta tietenkään häihin liittyvää unelmointia.

Samoilla linjoilla tulemme myös jatkamaan, koska Kristallihäät on vasta pääsemässä vauhtiin. Vuosi hääbloggaamista on ollut blogielämäni parasta aikaa, ja olen onnekas, että saan jatkaa kirjoittamista vielä kauan häidemme siintäessä vasta jo vuoden päässä. Oma hääblogi ja hääblogien maailma kaikkiaan on tuonut elämääni valtavan paljon hyvää, josta haluan pitää kiinni, ja josta toivon hääblogimaailman myös itse aktiivisesti pitävän kiinni. Suurin toiveeni bloggaamisen saralla onkin, että Kristallihäiden lukijat kokisivat, että blogimme on merkityksellinen osa tuota hääblogien maailmaa. Että emme olisi vain se yksi hääblogi, vaan olisimme Kristallihäät.

Valtavan suuri kiitos siis jokaiselle Kristallihäät mukaan Vuoden Hääblogi 2018 -finaaliin nimenneelle. Finaalipaikka merkitsee minulle niin paljon, että on vaikea saada sitä järkevästi puettua sanoiksi ilman, että kuulostan epätoivoiselta. Toivonkin, että tämän kunnian merkitys välittyy jokaisen tekstin riveiltä ja rivien välistä. Kiitos. ♥

---------

Kisaa Vuoden Hääblogi 2018 -tittelistä käydään kolmessa eri kategoriassa:
  • Vuoden Hääblogi 2018 - Kristallihäät mukana!
  • Vuoden Uusi Hääblogi 2018
  • Vuoden Kaupallinen Hääblogi 2018 

Äänestämään pääsee tästä. Äänestää voi kaikissa kolmessa kategoriassa ja äänestys onnistuu todella helposti vain laittamalla raksin ruutuun oman suosikin kohdalle. Äänestysaikaa on keskiyöhön 14.1.2018 saakka ja voittajat julkistetaan Love me do -tapahtuman yhteydessä 21.1.2018.

Siispä, valitse suosikkisi, koska parhaiten tiedät juuri sinä, ja äänestä.

Let the voting begin! 


♥ Krista

torstai 21. joulukuuta 2017

Meidän joulu

Olemme viettäneet parisuhteemme aikaisista jouluista vain ensimmäisen erillään kumpikin omien perheidemme tykönä. Sen jälkeen asuimme jo yhdessä ja joulun viettäminen erillään tuntui vain kaikkiaan väärältä. Minä haluan olla jouluna rakkaani kanssa yhdessä. Tunne oli niin vahva, että alunperin ikävä ajatus joulunvietosta poissa oman perheen luotakin tuntui siedettävältä hinnalta, jos saisimme nauttia joulun taiasta yhdessä.

Meidän onnemme on, että olemme molemmat Kuopion tyttöjä ja poikia. Kun matkaamme joulunviettoon kotikonnuille, olemme automaattisesti saman kaupungin sisällä, ja itse asiassa vanhempiemme kotien välillä on vain 3,5 kilometriä väliä. Ensimmäisen seurusteluvuoden aikana tuo 3,5 kilometriä tuli hyvin tutuksi, kun kuljimme vuoroin kylässä toisen kotona. Meidän kohdallamme täydellinen joulujärjestely löytyi siis nopeasti, koska välimatkat ovat lyhyitä: vietämme aaton toisen perheen luona ja joulupäivä kuuluu toisen perheelle.

Aloittaessamme vuorottelun, Jarkko otti ensimmäisen aattona poissa kotoa -vuoron, mikä merkitsi minulle todella paljon. Vaikka päätös yhteisestä joulusta oli molemmille mieluinen, oli ainakin minulle iso askel ajatella viettävänsä joulu poissa kotoa, joten olin kiitollinen, kun Jarkko antoi minulle vuoden lisäaikaa sulatella asiaa. Olin haljeta rakkaudesta ja myös ylpeydestä, kun pääsin ensi kertaa viettämään joulua kaikkien minulle rakkaiden ihmisten kanssa, myös poikaystäväni.

IMG_2811

Meille vuorottelusysteemimme on ollut toistaiseksi täydellinen ratkaisu. Jouluaaton ja -päivän taika on hieman erilaista, mutta kummassakin on puolensa, joten kummankin perheen kanssa tulee vietettyä joulua joka vuosi. Aatto on tottakai odotettu juhlapäivä täynnä juhlavaa jännitystä, mutta joulupäivänä on usein aattoa rennompi tunnelma täynnä huoletonta yhdessäoloa, eikä päivään liity juhlaruokailun paineita tai pakollisia hautavierailuja.

Minusta on ollut aivan ihanaa päästä mukaan Jarkon perheen joulunviettoon ja näkemään toisen perheen jouluperinteiden sisään. Päätös viettää joulut yhdessä perheidemme luona hiukan hypäten on ehdottomasti ollut hyvä päätös. Tänä jouluna vietämmekin aaton taas minun perheeni kanssa ja joulupäivä on omistettu Jarkon perheelle.

Teen vielä tämän viikon ajan sijaisuutta viime kesän kesätyöpaikassani, mikä on pitänyt minut kiireisenä, ja lähdemme perjantaina Kuopioon, jossa bloggaaminen on tyypillisesti jäänyt melko vähälle, joten on olemassa riski, että en ehdi tulla erillisiä jouluterveisiä blogiin jättämään. Siispä varmuuden vuoksi,


♥ OIKEIN HYVÄÄ  JA RAKKAUDENTÄYTEISTÄ JOULUA KAIKILLE! ♥


23722528_10155909972858057_8809577900445198025_n

Tämä postaus oli osa Varpublogien joulukalenteria, luukku numero 21. Kannattaa käydä kurkkaamassa kanssabloggaajien jo menneet luukut ja seurata, mitä kolmeen jäljellä olevaan luukkuun vielä mahtuu, koska enää kolme yötä jouluun on!

Ps. En kestä, kuinka söppänä tuo joulukalenterikuva ja koko Varpujen joulukalenteri visuaaliselta ilmeeltään on ♥

Psps. Kuvassa me viettämässä yhteisiä pikkujouluja meidän ekana seurusteluvuonna v. 2011.


♥ Krista

lauantai 16. joulukuuta 2017

Hääyö - mitä tehtäisiin ja missä?

Kiihkeää rakastelua, avioliiton viimeisen sinetin painaminen ja pitkän päivän ultimaattinen huipennus - tapetilla siis hääyö! Samoin kuin morsiuskunnon myös hääyön suhteen minulla oli teininä selkeä visio: "Jos hääyönä ei vietetä kiihkeitä hetkiä täydellisessä hotellihuoneessa, on liitto auttamatta surkea, koska siis tottakai nyt hääyönä täytyy olla hotellissa ja harrastaa seksiä, eihän se muuten ole hääyö." Ihailen oikein nuoremman itseni suoraviivaisuutta, mutta tylsää kyllä muutama lisävuosi on tylsyttänyt minusta ankaran häädiettaajan ohella myös kiihkeimmän hääyöintoilijan.

Minun omana toiveenani häidemme suhteen on pitkälle yöhön jatkuvat juhlat. Elämämme juhlat, jotka tulemme muistamaan aina. Me Jarkon kanssa, ja kaverimme myös, olemme kovia juhlimaan, joten on hölmöä toivoa hääjuhliltamme vähempää kuin peruskotikemuiltamme. Juhlapaikallamme on lupa olla kello kolmeen saakka, mutta haaveilen, että saisimme neuvoteltua ajan tunnilla eteenpäin, jolloin kolmeen asti saisi juhlia aivan rauhassa ilman kelloon katselua ja sitten alkaa pikkuhiljaa valmistautua poistumiseen. Joka tapauksessa juhlamme tulevat menemään pitkälle yöhön toivottavasti tanssien, nauraen ja läheisten kanssa jutellen.

kihlahotelli

Jos olemme neljän aikaan yöllä Turun keskustassa, jää hääyöllemme aikaa noin kahdeksan tuntia, jos ajatellaan hääyön päättyvän seuraavaan puoleenpäivään. Perushotellihuone Turun keskustassa maksaa noin 120e, hienompi teini-Kristan hääyöstandardit täyttävä hotellihuone yli 200e. Jos lasketaan mukaan mahdollisuus myöhäiseen check outtiin klo 14 tai 15, venyy hääyön pituudeksi 10 tai 11 tuntia, mikä tekee hotellihuoneen hinnaksi per tunti vähintään 12e tai 20e. Se on hirveän paljon rahaa naiselle, jonka kuukausitulot opiskelijana ovat 250e, ja ihan vaikka ei raflaavasti tuotaisi esiin opiskelijan toimeentulon nykyrealiteetteja, summa on todella suuri noin pienestä ajasta ihan kelle vain.

Hinta ei tietenkään poista faktaa, että tottakai minä haluaisin viettää hääyömme hotellissa. Hääyön viettäminen kotona tekisi budjetin puolesta järkeä, mutta ei jestas, miten ankealta tuntuu ajatus tulla omaan kotiin upean ja ainutlaatuisen hääpäivän jälkeen. Vaikka koti olisi erityispuhdas ja kaasot tehneet mitä koristelutemppuja, olisi kotihääyö mahdollisista hääyön tapahtumista huolimatta antikliimaksi. Minä rakastan kotiamme, mutta koti on koti, ei erikoispaikka, joka kruunaisi timanttisen hääpäivän. Erityisen kurjalta hotellihääyön vaihtaminen kotihääyöhön tuntuisi siksi, että minä rakastan hotelleja. Tykkään pitkistä kokolattiamattokäytävistä, toisiaan muistuttavista ovista, jännityksestä ensi kertaa huoneen oven avatessa ja hotellin aulassa tihkuvasta pienestä luksuksen tunteesta. Olen hotellirakastaja.

IMG_3535

Hääyön sijaintimme on siis vielä epäselvä, mutta hääyön aktiviteetit sen sijaan ovat tunnetusti kaikilla tiedossa: kuohuviiniä, intohimoista rakastelua ja tuoreen aviopuolison syliin nukahtamista. Ihan oikeasti olin pitkään sitä mieltä, että jos yllä mainituista kaksi ensimmäistä eivät toteudu, on avioliiton ennuste melkoisen surkea. Kolmannen suhteen olen ollut joustavampi, koska meistä kumpikaan ei ole koskaan osannut nukkua toisen iholla, joten olemme ehtineet oppia, että onnea on ilman lusikkauntakin. Seksin sen sijaan olen ehdottomasti liittänyt hääyöhön aivan varhaisaikuisikään asti.

Aikuis- ja erityisesti opiskelijaikäni aikana olen kuitenkin oppinut, että todella pitkä päivä - olkoonkin vaikka kuinka täydellinen - yhdistettynä alkoholiin ja myöhään yöhön tanssimiseen ei varsinaisesti stimuloi minua rakkauden leikkeihin. Tottakai elämme rakkauselämäämme, ja varmasti myös ainutlaatuista hääyötämme, tunne ja hetki edellä, mutta itseni tuntien tiedostan, että on mahdollista, että hääpukuni riisumisen jälkeen ainoa jalkojeni väliin päätyvä on hotellihuoneen muhkea peitto käydessäni nukkumaan. Tiedostan nykyään myös onneksi, että on ok olla väsynyt pitkän ja jännittävän päivän jälkeen, eikä hääyön seksittömyys muuta liiton ennustetta mihinkään suuntaa. Ja sitä paitsi, kun on nukkunut hyvin, jaksaa seuraavana päivänä vaikka mitä. Pois siis turhat paineet ja fiilis edellä hääyön viettoon.

Kuvituksena kuvia meidän viimeisimmältä hotellireissulta eli kihlautumisviikonlopulta 10/2016


♥ Krista

maanantai 11. joulukuuta 2017

Paino, parisuhde ja häät

Nuorempana asia oli minulle selkeä. Kun koittaa päivä, jona menen naimisiin, olen elämäni kunnossa. Olen jumalainen versio itsestäni, jota kukaan ei voi vastustaa ja jota jokainen häävieras kadehtii. Ihmettelin telkkarin hääohjelmien morsiamia, jotka kertoivat häädieettiensä epäonnistuneen ja harmittelivat mekosta tursuavia kehonosia. Hei morsian, you had one job - laihtua ja olla tikissä häitä varten - ei voi olla niin vaikeaa panostaa elämän tärkeintä päivää varten, ajattelin. Jep...

Tässä vaiheessa haluan painottaa, että nämä ovat teini-ikäisen itseni ajatuksia, eivätkä vastaa ajatuksiani tänä päivänä. Postauksella en myöskään halua loukata ketään, vaan kerron puhtaasti omista ajatuksistani painoon, omaan parisuhteeseeni ja häihin liittyen. Paino on hyvin henkilökohtainen asia, johon jokaisella on omat mielipiteensä, mieltymyksensä ja tunteensa, eikä minun sanojani ole tarkoitettu loukkaamaan ketään. En myöskään arvostele tai arvota kenenkään elämää hänen painonsa mukaan, vaan kriittinen silmäni on varattu ainoastaan minun omaa kehoani kohtaan. Tulenarkuudestaan huolimatta aihe on minusta nykypäivänä enenevissä määrin tärkeä, joten haluan nostaa painoasian keskusteluun. 

Nykyaikana puoliso lähes aina tunnetaan todella hyvin ennen avioliittoa. Parit seurustelevat ja asuvat avoliitossa usein vuosia ennen häitä. Alle vuoden tuntemisen jälkeen juhlittavat pikahäät ovat enemmän selän takana ihmeteltävä poikkeus kuin sääntö. Meillä yhteisiä vuosia on hääpäivän aikaan takana seitsemän ja puoli. Yli puolen vuosikymmenen kokemuksella sulhaseni siis tuntee kanssani avioliittoon astuessaan mieleni ja kehoni niin tarkkaan kuin toisen ihmisen on mahdollista toinen tuntea. Toivoakseni hän juuri siksi haluaakin kanssani naimisiin. Hän tuntee kuka olen, mitä ajattelen ja miltä näytän, ja haluaa sen takia jakaa elämänsä kanssani. Koska vaikka olisin elämämämme ainoana hääpäivänä elämäni tikissä oleva fitnessnainen, se ei muuttaisi totuutta, että hän rakastui minuun hääpäivää edeltävien 2727 yhteisen päivän aikana, jolloin olen ollut vain minä.

horizontal-2878196_1920

Totuus on, että kehoni ei ole samanlainen kuin 18-vuotiaana Jarkon kanssa tavatessamme. Vartaloni on pehmentynyt ja saanut enemmän muotoja. Katson itseäni ankaralla silmällä, ja minulle on tärkeää, että kykenen olemaan tyytyväinen itseeni. Näillä mitoilla olen tyytyväinen, mutta tiedän, että voisin olla upeampikin, aina voisi olla. Kyse on kuitenkin hienosäädöstä, koska pääosin olen onnellinen kehossani.

Paino on tärkeä asia niin terveyden kuin parisuhteenkin kannalta. Ennen kaikkea tietysti terveyden, mutta omassa parisuhteessani koen tärkeänä myös fyysisen vetovoiman ja toisen ulkonäön miellyttävyyden, jonka osatekijänä paino/ruumiinrakenne on minulle itselleni melko merkittävä tekijä. Me olemme Jarkon kanssa jo suhteen alkuvuosina antaneet itsellemme ja toisillemme lupaukset, että pidämme itsestämme huolta niin, että emme kärsi todellisista paino-ongelmista. Tulevan työni kautta olen nähnyt ylipainon riskit, vaikeudet ja vaikutuksen aivan kaikkeen niin tarkkaan, että en halua vahingoittaa itseäni niin, enkä myöskään aiheuttaa puolisolleni ylipainosta aiheutuvaa huolta terveydestäni. On helpompaa säilyttää normaalipaino kuin laihduttaa ylipainosta normaalipainoon, joten olemme tehneet yhteisen päätöksen pysyä normaalipainossa.

Meillä painoon ja omiin kehollisiin tai ulkonäöllisiin epävarmuuksiin liittyvistä asioista puhutaan avoimesti. Tunnemme toistemme ajatuksia omista kehoistamme ja myös toistemme ajatuksia toisen kehosta. Toisen silmät ovatkin onneksi paljon armollisemmat ja näkevät herkemmin kaiken hyvän. Olen siitä onnellisessa asemassa, että saan paljon positiivista palautetta sulhaseni suunnasta. Jos oloni on epävarma, Jarkko osaa sanoillaan kääntää ajatukseni kehostani ympäri. Minä olen kaunis ja hyvä, ja pääosin muistankin sen, mutta hetkittäin tarvitsen sulhaseni apua. Samoin yritän muistaa sanoa ääneen säännöllisesti kaiken komeuden ja miehisen kauneuden, jota miehessäni jatkuvastien.

Untitled

Luonnollisesti haluan hääpäivänämme loistaa aivan erityisellä tavalla niin itseni kuin sulhasenikin silmissä niistä 2727 muusta yhteisestä päivästä huolimatta, mutta en ole - teini-ikäisen itseni häpeäksi - valmis uhraamaan usean kuukauden ajaksi koko normaalia arkeani muuttuakseni hääpäivää varten joksikin, mitä en ole ikinä ollut. Meillä ei siis tulla erityisemmin häädiettaamaan, eikä minun ei tarvitse olla elämäni tikissä hääpäivänä. Minun täytyy kuitenkin olla itseni rakastama versio itsestäni hääpäivänä, jotta voin loistaa haluamallani tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevan vuoden aikana tulen tekemään terveellistä hienosäätöä keholleni: aion syödä, liikkua ja rakastaa entistä paremmin. Tehdä siis häiden motivoimana sitä, mitä kehoni toivoisi minun tekevän jatkuvasti.

Valehtelisin, jos väittäisin, etten tekisi hienosäätöä juuri yhtä ainoaa hääpäivää varten, mutta onneksi keho ei välitä motiiveista, jos keinot vain ovat oikeat.

///

Minua jännittää kauheasti julkaista tämä postaus, koska pelkään jonkun ymmärtävän sanani väärin. Haluan vielä kerran painottaa, että en todellakaan kirjoittanut tekstiä syyllistääkseni, loukatakseni tai arvostellakseni kenenkään kehoa tai valintoja, vaan koska aihe on minusta äärimmäisen tärkeä. Rakastetaan kehojamme ja itseämme niin, että meidän on hyvä elää ja olla itsenämme vanhuuteen saakka. ♥


♥ Krista

perjantai 8. joulukuuta 2017

Vuoden hääblogit 2018 - Ehdota suosikkiasi nyt!

Vuosi kiitää hurjaa vauhtia eteenpäin ja pian taitumme uuteen vuoteen ja tammikuuhun 2018. (Onneksi ihana joulu on kuitenkin vielä odottamassa välissä. ♥) Tammikuu tarkoittaa monelle häävuoden käynnistymistä ja vielä useammalle häämessujen kiihkeintä sesonkia. Kirjoitin lokakuussa syksyn Love me do -messukokemuksestani täällä. Mikäli syksyn messut menivät ohi, tammikuussa on mahdollisuus luoda jälleen uusia messumuistoja, koska tällä kertaa kaksipäiväiset Love me do January Fair -messut valtaavat Helsingin Kaapelitehtaan 20.-21.1.2018.

Erona syksyn messuihin, tammikuun Love me do -tapahtumassa on jo neljänä peräkkäisenä vuotena valittu yleisöäänestyksellä Vuoden Hääblogi kolmessa eri kategoriassa: Vuoden Hääblogi, Vuoden Uusi Hääblogi (perustettu menneen vuoden aikana) ja Vuoden Kaupallinen Hääblogi. Tulevilla messuilla Vuoden Hääblogit valitaan siis jo viidettä kertaa, eli voidaan alkaa puhua jo pienimuotoisesta perinteestä.

Vuoden Hääblogien lisäksi tammikuun Love me do:ssa valitaan niin ikään yleisöäänestyksellä Vuoden Hääyritys, joka voi olla aivan mikä vain yritys jonka toiminta liippaa häiden järjestämistä.

vhb2018-820x312-vuodenh-blogit

Koska hääkansa itse tietää parhaiten, minkälainen blogi tai palveluntarjoaja on hyvä, tapahtuu suureen yleisöäänestykseen pääsevien finalistien valinta omia suosikkeja Love me do:n sivuilla ehdottamalla. Ehdotusten perusteella eniten nimeämisiä saaneet blogit ja yritykset pääsevät finaaliin yleisön äänestettäväksi.

Tässä vaiheessa meidän hääblogien lukijoiden ja hääyrityksiä työllistävien parien rooli nousee esiin. Mikä on Sinun suosikkihääblogisi? Minkä yrityksen palveluun Sinä tai puolisosi olette hääsuunnittelun tai -toteutuksen aikana olleet erityisen tyytyväisiä? Kerro se ääneen! Nyt on nimittäin todella helppo mahdollisuus antaa positiivista palautetta tekijöille ja samalla vinkata tuleville hääpareille hyviä reittejä inspiraation, vertaistuen tai palveluntarjoajan suhteen.

vuodensuomalainenh-yritys2017-fbkansikuva

Aion itse mennä paljastamaan omat blogisuosikkini samantien, koska tosiaan vain eniten ääniä saaneet ehdokkaat pääsevät finaaliin, enkä halua vahingossakaan unohtaa kertoa suosikkejani. Aikaa omien ehdotusten antamiseen on 26.12.2017 saakka. Palveluntarjoajien suunnasta sen sijaan en osaa vielä kovin paljoa sanoa, joten luulen, että joudun panttaamaan ääntäni ensi vuoden nimeämisiin.

♥ Omaa suosikkiasi Vuoden Hääblogiksi 2018 pääset ehdottamaan tästä.
♥ Omaa suosikkiasi Vuoden Hääyritykseksi 2017 pääset ehdottamaan tästä.
 
Tottakai myös toivon, että mikäli juuri Kristallihäät on Sinun suosikkiblogisi, kertoisit sen eteenpäin Love me do:n lomakkeen kautta. Käsittääkseni tammikuussa 2017 avattu blogini kuuluu Vuoden Uusi Hääblogi 2018 -kategoriaan.


Ps. Minulla on tänään synttärit! Jippii!


♥ Krista

torstai 7. joulukuuta 2017

Toinen testihääkakku

Hei taas pienen tauon jälkeen ja pahoittelut blogihiljaisuudesta! Suoritin kuluneiden kahden viikon ajan täysipäiväistä terveyskeskusharjoittelua, joka imi minusta mehut aivan täysin. Iltaisin harkkapäivän ja sitä seuranneen kauppareissun ja ruuanlaiton jälkeen ei riittänyt voimia kuin silmien auki pitämiseen ja seuraavaan päivään valmistautumiseen, joten jouduin väkisin joustamaan blogien suunnasta. Toivottavasti olette kuitenkin malttaneet pysyä mukana hiljaisuudesta huolimatta, koska asiaa minulla riittää ja meno vain kiihtyy, kun häät jatkuvasti lähestyvät. Ihan pian voimme jo sanoa menevämme naimisiin tulevana vuonna!

Viime viikonloppuna juhlimme Jarkon synttäreitä pienten illanistujaisten merkeissä. Minulla on jo muutaman viikon odottanut pakkasessa testihääkakku numero kaksi, jonka päätin juhlapäivän kunniaksi sulattaa vieraidemme arvioitavaksi. Mikäli kunnianhimoinen DIY-hääkakkusuunnittelmani on jollekulle uusi juttu, lisää kakusta ja erityisesti testikakku nro 1:n plussista ja miinuksista voi lukea parista aiemmasta postauksesta, jotka löytää täältä. Pakastaminen oli oleellinen osa kakkutestailua, koska häidemmekin aikaan tulen leipomaan kakut paria viikkoa etukäteen pakkaseen, ja ainoastaan sulattamaan, kuorruttamaan ja kokoamaan päällekkäin kakun eri kerrokset häitä edeltävinä päivinä.

image_38011793105_o
¨image_25026803628_o

Isoimpana uutena juttuna vaihdoin minua ensimmäisessä kakussa arveluttaneen kakkupohjan toiseen, mikä osoittautui erittäin hyväksi päätökseksi. Uusi Häämaniaa Hämeessä -blogin Maijun suosittelema Suklaapossun mielettömän mehevä suklaakakkupohja oli aivan timanttinen niin maun kuin koostumuksenkin suhteen. Kakku oli juuri niin kostean mehevä kuin reseptissä luvattiinkin, eikä minun tarvinnut pelätä epäonnistuvani kakun kostutuksessa, kun mehevää kakkua ei tarvinnut kostuttaa lainkaan. Uusi pohja oli myös edellistä helpompi käsitellä ja leikata kerroksiin, mikä edelleen lisää innostustani kakkupohjaa kohtaan.

Koska haaveissani on kerroskakku, aloitin kerrostreenin tämän toisen testikakun kohdalla. Unelmien hääkakkuni on kolmekerroksinen, mutta aloitin harjoittelun lämmittelemällä kahden kerroksen kakulla. Suurempi aluskakku oli halkaisijaltaan 22cm ja pienempi päällyskakku 18cm, joka on pienin halkaisija, johon säädettävä kakkuvuokani kääntyy.

Olen opiskellut kerroskakkujen kokoamista eri leivontablogeista ja näiden ohjaamana olin hankkinut alemman kakun tukirakenteiksi paksuja Tigerin mehupillejä (halkaisija 1cm), joita upotin alempaan kakkuun neljä kappaletta. Kakkujen väliin, pillien päällä lepääväksi tukirakenteeksi, ostin Jyskistä ohuen pöytätabletin, josta leikkasin sopivan kokoisen - hiukan päällyskakun pohjaa pienemmän - ympyrän. Rakenteiden ansiosta yläkakkua oli helppo leikata ja alakakku kesti kasassa lainkaan painumatta.

image_38182826994_o
image_38898352301_o

Moussejen suhteen olin jo ensimmäisen kakun jäljiltä tyytyväinen, joten jatkoin samoilla ohjeilla. Leikkasin kummankin kakun kolmeen pohjakerrokseen eli moussevälejä tuli kumpaankin kakkuun kaksi, yksi kumpaakin makua: vadelmaa ja valkosuklaata.

Kerrostamisen ohella kokeilin uutena juttuna tällä kertaa kakkujen kuorruttamista. Hääkakkuhaaveissani kakussamme on valkoinen ja kevyesti rapatun näköinen kuorrutepinta, joka on todella pelkistetty. Käytin ensimmäisessä kuorrutetestissäni Kakkumonsterin sokerikreemiä, joka on äärimmäisen yksinkertainen: tomusokeria, voita ja hiukan nestettä. Maultaan kreemi oli mainio, mutta ennen Jarkon kakkuun hauskana vitsinä lisättyä pinkkiä elintarvikeväriä, kreemi oli ikävän kellertävää, mikä ei täsmää puhtaan valkoiseen hääkakku-unelmaani. En ole vielä perehtynyt ongelman syihin tai niiden mahdolliseen ratkaisuun, mutta jotakin uutta on keksittävä seuraavaa testiä varten. Kaikkiaan fiilis kuorrutekokeilusta on kuitenkin todella positiivinen ja kakun pinnastakin tuli melko mieluisa ottaen huomioon koristeluvaiheessa vaivanneen kiireen.

image_38182839874_o

Loppuyhteenvetona: Mitä testihääkakku numero 2 opetti?

♥ Uusi suosikkikakkupohja on löytynyt. Mehevä suklaakakkupohja lunasti kaikki odotukseni valmistamisen, käsittelemisen ja maun suhteen, joten voin huokaista pohjahuoleni suhteen. Tein suuremman (22cm) kakun 1,5-kertaisella ja pienemmän (18cm) 1-kertaisella ohjeella. Kahden moussekerroksen kakkuun määrä oli hyvä, mutta mikäli kerroksia haaveilisi olevan enemmän, täytyisi taikinaakin olla enemmän.

♥ Kerroskakun eri kerrosten halkaisijaero kannattaa olla riittävän suuri, että kakku rakentuu kauniisti koottaessa. Testikakkuni kokoero oli aivan liian pieni, joten seuraavassa testikakussa täytyy halkaisijaeroa kasvattaa.

♥ Leipominen kannattaa suunnitella etukäteen ja ottaa tarvikkeet huoneenlämpöön ajoissa! Tämä vaatii todella muistamista, koska munien, rasvojen ja sulatetun suklaan on oikeasti tärkeää olla huoneenlämpöisiä leivottaessa.

♥ Mousseja kannattaa tehdä paljon. Haaveissani on korkea kakku, joten mousseja on oltava riittävästi. Koska kumpaankin kakkuun tuli kumpaakin moussea vain yhteen väliin, tein yhtä kakkua varten puolikkaan annoksen kumpaakin moussea. Yhteensä molempia mousseja tuli siis kokonaisen reseptin verran, mutta kahteen kakkuun jaettuna. Oliko riittävän epäselvästi selitetty?

♥ Pilli- ja tablettitukirakenteet toimivat hyvin. Olin tukirakenteisiin tyytyväinen ja aion jatkaa tulevissa kakuissa samoilla linjoilla.

♥ Kuorrute jäi vatkaamisen jälkeen kellertäväksi. Hääkakkumme on tarkoitus olla valkoinen, joten tässä minulle on pieni haaste ratkaistavaksi. Maku oli kuitenkin todella hyvä ja kuorrutteen levitys sujui hyvin.

♥ Täytetty kakku kestää hyvin parin viikon pakastuksen ja sulaa kuorrutus- ja tarjoilukuntoon jääkaapissa vuorokaudessa.


Vieraamme kehuivat kakkua kovasti ja itsekin olimme makuun tyytyväisiä eli suunta on selkeästi oikea. Fiilis DIY-hääkakkuun liittyen on edelleen erittäin hyvä!


♥ Krista