maanantai 19. marraskuuta 2018

Alle 3kk jäljellä

Me olemme siirtyneet kaksinumeroisiin lukuihin lähtölaskennassamme! Häämme ovat alle 3kk päässä! Koska aletaan olla ihan aikuisten oikeasti lähellä, ajattelin tehdä pitkästä aikaa listaa tärkeimmistä asioista, jotka ovat edelleen auki/hoitamatta, jotta kenellekään vain ei synny valheellista kuvaa, että meillä ei olisi mitään tehtävää.

Viralliset asiat
- Molempien uudet passit: Jarkolle uusi uudella nimellä, minulle uusi vanhalla nimellä, koska Dubaihin mentäessä passin oltava min. 6kk voimassa ja entiseni vanhenee toukokuussa.
- Avioehto: mitään ei ole vielä selvitetty tai tehty
- Vihkijän ja kanttorin varmistaminen ja tapaaminen
- Esteettömuustodistuksen nimivirheen korjauttaminen: nimestäni puuttuu yksi kirjain
- Esteettömyystodistuksen toimittaminen vihkijälle

Ruoka & juoma
- Loput alkoholijuomat: miedot, kuohuvat ja avecit uupuvat vielä kokonaan. Työn alla on nyt hyperakuutisti laatia suunnitelma hakureissusta ja mahdollisesti jo ensi viikolla hoitaa homma kuntoon.
- Pitopalvelun ja sushitoimittajan varmistaminen
- Hääkakun tarkat laskelmat ja varasuunnitelman luominen: edelleen ajatus tehdä kakku itse elää, mutta katsotaan katsotaan...
- Yöpala: pari ideaa on, mutta täytyisi tarjouksia pyytää ja lyödä lukkoon
- Yöherkkujen tilaaminen: joulukuussa, kun päiväykset alkavat riittää helmikuulle

Häiden ohjelma
- Vieraille pöytiin puuhaa: halutaanko jotain, mitä?
- Loput leikit/ohjelmanumerot: meillä on yksi puuha viimeistelyä vaille valmis, mutta muutoin illan ohjelmanumerot ovat vielä aivan auki.
- Aikataulun luominen päivään: luonnos tehty ja tiukkaa keskustelua siitä luvassa seuraavassa kaaso-bestman-kuvaaja -tapaamisessa joulukuussa
- Photobooth: ei mitää hajua toteutuksesta eikä oikeastaan, että tuleeko meille moista
- Vieraskirja: ks. edellisen kohdan alku

IMG_2594 (kopio)

Valokuvaus ja video
- Tarkat kuvauspaikat: oleellista myös aikataulun kannalta, koska siirtymät
- Kuvien tyyli: inspiraatiokuvia ja keskustelua Josen kanssa
- Asioista sopiminen kuvaajien kanssa yhdessä: kuvaajien yhteistyö päivän aikana

Pukeutuminen
- Jarkon asusteet: kengät, korut, vyö jne. Lähtevät tilaukseen mustana perjantaina.
- Kristan asusteet: laukku, sukkanauha, alusvaatteet jne. Hoituvat kun ehtivät.
- Kristan mekko Kuopiosta Turkuun: varmaan joulunaikaan?
- Kristan mekon napin korjaus: korjaan itse, kunhan puku Turussa
- Kaasojen ja bestmanien pukujen tsekkaus

Ulkonäkö
- Kristan koemeikistä ja -kampauksesta sopiminen
- Hääpäivän aikatauluista meikkaaja-kampaajan kanssa sopiminen
- Jarkon parturin varaaminen

Askartelu/DIY
- Kukkaputoukset loppuun: muutaman tunnin homma
- Kattauksen pienet kukkaset: seuraavassa kaaso-bestmanmiitissä
- Narikkaseinää peittävät isot kukkaset: ks. edeltä
- Nimikyltit kattaukseen: mysteeri
- Origamilinnut kattaukseen: muutaman tunnin homma
- Oksat kattauksen centerpieceihin: ensi vuoden puolella
- Pöytäkartta: ei mitään ideaa millainen

Kukat
- Inspiroituminen ja haluttujen kukkien valitseminen: yhteys floristiin sovittu tammikuulle

Juhlatila/koristelu
- Pöytien asettelun lukkoonlyönti
- Eri toimintojen sijoittelu: baari, gt-baari, photo booth(?), lahjapöytä.....
- Kylmätekniset asiat: juomien asettelu
- Valokuvatarinan valokuvat: työn alla ollut viimeiset 12kk, mutta nyt sunnuntaina nytkäytimme hommaa taas uudella vaihteella käyntiin ja jatkoimme kuvien valitsemista

Musiikki
- Jousitrio: biisilista, aikataulut
- Bändi: settien määrä, aikataulut, tekniset asiat kunnossa?
- Häämarssien valitseminen


Tätä oli hillittömän hauska kirjoittaa! Kirjoittaessa tuntuu, että emme ole tehneet vielä mitään, vaikka valtavan paljon on tehty ja paketti on pääosin todella hyvin kasassa. Eniten minua huolettavat loput alkoholijuomat, mutta niiden suhteen olemme juuri eilen ja tänään kuumeisesti laatineet suunnitelmaa yhdessä Jarkon ja kaaso-Elinan kanssa. Kaikki muu on ainakin jossain määrin reilassa ja olen ehdottoman luottavainen, että päivästämme tulee onnistunut. Huolimatta parista möröstä to do -listalla, jatkan todella hyvillä mielin kaksinumeroista lähtölaskentaa. Me menemme pian naimisiin!


♡ Krista

torstai 15. marraskuuta 2018

Kukkakauppa valittuna - vihdoin saa miettiä hääkukkia!

Kukat ovat meidän niin sanotulla pihistä-listallamme. Pihistämistuomio kuulostaa minusta kuitenkin hurjemmalta kuin mitä meidän häätodellisuutemme on, koska me todellakin haluamme häihimme kukkia. Ja aitoja aivan ehdottomasti, koska huolimatta kehittyvästä laadusta, muovikukat edustavat minusta edelleen kaikkea, mitä sana kukka ei pidä sisällään. Kukat ovat herkkiä, eläviä ja pehmeitä, muovikukat ovat ikuisia, kovia ja... muovia. Minulla ei ole muovikukkien käyttöä tai ulkonäköä vastaan mitään, koska taidokkaat tekokukat ovat oikeasti kauniita, mutta minun omaan kukkaideologiaani ne eivät istu. Tekokukat eivät ikään kuin täytä sielussani olevaa kukkakoloa, koska en oikein pidä niitä kukkina, johtuen juurikin ristiriidasta kukkakäsitykseni ja tekokukkien olemuksen välillä. Huh, menipä diipiksi.

Mutta ne meidän kukat! Olemme laskeneet kukkabudjetiksemme 250 euroa. Pohdimme aiemmin, että tilaisimme kaikki kukkaset mahdollisesti nipputavarana ja kokoaisimme itse kaikki sidottavat kukat eli minun kimppuni, kaasojen kimput, Jarkon vieheen, bestmanien vieheet ja buffetpöydän kukkakimpun. Edelleen rakastan tätä ideaa, koska tykkään tehdä asioita omilla käsilläni ja yksittäinen kokemukseni kukkakimpun kokoamisesta on ollut ainoastaan positiivinen ja täydellisen rentouttava. Minusta olisi ihanaa koota oma kimppuni ja hääpäivänä tietää, että kädessäni olevat kukat ovat itsesitomiani.

Halustani huolimatta järkeni on pikkuhiljaa alkanut olla eri mieltä sidonta-asiasta. Häiden aattona riittää aivan varmasti tehtävää ilman neljän kimpun ja kolmen vieheen sitomistakin, varsinkin kun pidän edelleen kiinni suunnitelmasta leipoa hääkakkumme itse. Pahin mörkömme häiden aluspäiville on stressi, kiire ja ahdistus tekemättömistä hommista, joten ehkä on pakko osata luopua jostakin, jotta mörkö pidetään riittävän etäällä. Päätimme joustaa kukista.

hääkukat

Nostin jo aiemmassa kukkapostauksessani esiin Juhlakukat.fin, jonka kautta voi tilata kukkia kotiin postitse nipputavarana tai floristin valmiiksi sitomina. Olen yli puolen vuoden ajan seurannut heidän kädenjälkiään instassa ja metsästänyt kokemuksia kaupasta, enkä ole törmännyt kuin positiivisiin kommentteihin! Tuoreimpana ns. lähipiirin kokemuksena Ida's daydream -blogin Ida kirjoitti heidän hääkukkakokemuksistaan ja luettuani Juhlakukat.if:stä pelkkää positiivista sieltäkin, päätin, että meidän nippukukkamme tulisivat Juhlakukilta.

Aluksi tosiaan piti olla vain nippukukkia. Järjen kuitenkin voitettua pyysimme lopulta alustavaa hinta-arviota valmiiksi sidotulle morsiuskimpulle, kahdelle rannekukalle (kaasot pitivät rannekukkia kimppuja näppärämpänä), yhdelle sulhasvieheelle ja kahdelle bestmanvieheelle. Loput kukat juhlatilaa koristamaan tilaamme nipputavarana ja myös buffetpöydän kimpun sidomme nippukukista itse.

Etukäteen lukemiemme hyvien asiakaskokemusten lisäksi järjettömän mukava asiakaspalvelu, somesta näkemämme kukat ja hyvä tarjous vakuuttivat meidät niin, että meillä on nyt kukkakauppa valittuna. Jipii! ♡ Olin viime perjantaina haljeta innosta, kun yhden asian sai jälleen vetää yli to do -listalta ja siirtää aktiivisen unelmoinnin listalle. Koska nyt me voimme - ja meidän oikeastaan täytyy - rueta tosissaan miettimään, millaisia inspiraatiokuvia haluamme kukkamme sitovalle floristille lähettää. Sovimme, että aloitamme kukkien suunnittelun floristin kanssa joulukiireiden jälkeen tammikuun alkupuolella, joten nyt on vajaa pari kuukautta hyvää aikaa tunnistaa ja visualisoida omat kukkatoiveet ennen kuin laitetaan kukkapyörä tosissaan pyörimään.

Hauskana ekstrana meille paljastui Juhlakukkien kanssa viestitellessä, että meidän kanssa kukka-asioista sopinut  Loviisa on kaasoni Elinan yksi pitkäaikaisimpia lapsuudenystäviä. Pieni maailma! (Tai ainakin pieni Pohjanmaa.)

*Kaupallinen yhteistyö. Osasta kukkatuotteita sovittu alennus bloginäkyvyyttä vastaan.*


♡ Krista

maanantai 12. marraskuuta 2018

Esittelyssä häidemme videokuvaaja

Otsikon lausetta ei koskaan pitänyt tulla kirjoitettavaksi. Meille ei pitänyt tulla videokuvaajaa häihimme. Ei, koska budjetti ei kertakaikkiaan joustanut kuvaajaan, ja ei, koska emme hääsuunnittelun alkuvaiheilla osanneet tosissamme edes harkita häävideota. Kuitenkin mitä enemmän minä luin jo vaimoutuneiden bloggaajien ja tuttujen hehkutusta häävideoiden upeudesta, ja mitä enemmän Jarkko pienimuotoisena videoharrastajana itsessään asiaa ajatteli, huomasimme molemmat janoavamme elävää kuvaa häistämme.

Ammattikuvaajan palkkaamista emme innostamme huolimatta edes harkinneet, koska budjettimme on pysynyt järkkymättömästi nykyisessä 9000-10 000e, eikä joustonvaraa ammattivideoijan verran ole ollut. Alunperin ajatus olikin pyytää jotakuta ystäväämme päivään kuvaajaksi, mutta vain nimenomaan kuvaajaksi - editoinnin hoitaisi Jarkko itse myöhemmin. Jo osittain toteutuksen alla ollut suunnitelmamme kameramiehestä vaihtui kuitenkin lennosta eräänä kesäviikonloppuna Airistolla, enkä vieläkään oikein uskalla ymmärtää, että ihan oikeasti olemme näin onnekkaita ja ympäröity näin uskomattoman taitavilla ja auttamisenhaluisilla ystävillä.

videokuvaaja

Viimeisin helmi ystävistämme paljastui loppukesästä yhteisen mökkiviikonlopun aikana. Kun viettää kaveripariskunnan kanssa yhteisen viikonlopun saunoen, kisaillen ja nauraen, saattaa myös käydä ilmi, että pariskunnan mies harrastaa intohimoisesti videokuvausta ja kuvaisi mielellään ikään kuin häälahjana teidän häänne. Eikä pelkästään kuvaisi, vaan myös editoisi, koska se on tärkeä osa harrastusta. Eikä myöskään kuvaisi vain vihkimistä, vaan kuvaisi koko päivän alkaen aamun valmisteluista, koska kuvaaminen nyt vaan on kivaa.

Minä. En. Kestä. *liikunnut itkuhymiö*

Näin tilanne pari kuukautta sitten kellahti yllättäen niin, että äkisti meillä on ihan oikea videokuvaaja häissämme. Tosin minulla on edelleen ongelmia uskaltaa ymmärtää asiaa, koska pelkään, että hetken päästä Jesse vain naurahtaa koko kuvion olleen vitsi. Näin siitäkin huolimatta, että olen viimeisen kahden kuukauden ajan joka kerta Jesseä nähdessäni varmistellut asiaa ja saanut joka kerta samanlaisen nauravan vastauksen, että tottakai hän kuvaa häämme, miksi ei kuvaisi. Meillä on videokuvaaja!


Olemme nähneet kuvaajaltamme taidonnäytteitä niin festareiden aftermoviena (ks. yllä) kuin häävideonakin, ja jälleen tuntuu järjettömän hyvältä, kun voi sanoa, että on meidän kaverit vaan timanttia. Ja he tulevat tekemään meidän hääpäivästä timanttia.

Se tuntuu aika lämpöiseltä rinnassa. (Kuten myös se, että jumaleisson, meillä on videokuvaaja!)


♡ Krista

tiistai 6. marraskuuta 2018

Hääkutsujen vahasinetit

Olemme saaneet vierailta paljon kehuja kutsujemme visuaalisesta ilmeestä, minkä otamme valtavan suurena kohteliaisuutena, koska on ihanaa, että joku muukin nauttii meille mieluisasta tyylistä. Yksi tekijä kutsuissamme on kerännyt kuitenkin erityisen paljon huomiota, innostusta ja kehuja. Kutsukuoret sinetöineet vahasinetit ovat olleet jättihitti!

Ajatus sineteistä syttyi jo todella varhain hääsuunnittelun aivan alkumetreillä. Idea lähti Jarkon suunnasta ja Jarkko kaikkiaan huolehti sinettileimasimeen kaiverretun monogrammimme suunnittelusta ja leimasimen tilausprosessista. Olimme kokeilleet varsinaisella sinettivahalla painamista parin sinetin verran aiemmin, kun postitimme save the date -kortit ulkomaanvieraille, mutta kutsukuoriurakkaan tarttuessamme olimme vielä melko ummikkoja sinettivalannan kanssa. Siksi ajattelin koota meidän vinkkimme sinettitouhuun, josko joku muu saisi meidän kokemuksista hiukan pohjaa oman leimaamisen tueksi.

IMG_4373

  • Tartu rohkeasti projektiin!
Leimaaminen ei oikeasti ole valtavan iso homma ja lopputulos ehdottomasti vaivan väärti. Me pukersimme kuoremme valmiiksi parityöskentelyllä alle parissa tunnissa, emmekä joutuneet uusimaan yhtäkään, vaan kaikki sinetit onnistuivat kerrasta. Myöskään sinetin, sinettivahan tai vahalusikan tilaaminen ei ollut vaikea tai kallis homma, joten hyvin pienellä panostuksella saa aikaan todella näyttävän elementin kutsuihin tai muihin häämateriaaleihin.

  • Tee sinetit yhdessä jonkun kanssa.
Yksin kuuman vahan ja leimasimen kanssa sählääminen on vaikeaa, joten suosittelen ehdottomasti tarttumaan toimeen puolison tai jonkun kaverin kanssa. Hauskinta touhu on viinilasin äärellä. Neljän käden kanssa prosessi sujuu kuin tanssi, kun toinen leikkaa vahatangosta valmiit palaset odottamaan sulatusta, toinen sulattaa ja leimaamisvaiheessa leikkaaja huolehtii sinetin painamisesta. Vola!

  • Reilusti alle 1cm kokoinen pala vahaa on sopivasti.
Meidän leimasimemme on melko suuri, halkaisijaltaan 3cm, joten käytimme suurinta mahdollista vahakökköä, joka vain vahalusikkaamme mahtui ilman, että sula vaha valui lusikasta yli. Vahamme oli alunperin noin 1x1x10cm kokoisina tankoina, joista leikkasin veitsellä noin 0,5-0,7cm pituisia paloja. Yhdestä tangosti riitti näin noin 13-15 kutsuun hiukan leikkaajan silmäntarkkuudesta riippuen.

IMG_4376
IMG_4379

  • Leimasin kannattaa säilyttää pakkasessa sinettien välillä.
Tämä on tärkein ja parhain vinkki, jonka haluan jakaa! Me pidimme leimasintamme pakastinlokerossa aina sinettien välillä, koska huomasimme ensimmäisten noin viiden kutsun jälkeen, että metallinen leimasin kuumenee kiehuvasta vahasta ja kuuma leimasin ei irtoa sinetin pinnasta kauniisti. Minkäänlaista öljyä emme leimasimeemme sotkeneet, koska sille ei ollut mitään tarvetta, mutta pakastin sen sijaan oli aivan ehdoton! Viileä leimasin nousi valmiista sinetistä todella siististi ihan vain nostamalla.

  • Kynttilä toimii hyvin vahan sulatukseen.
Vahoja on varmasti monenlaisia ja -laatuisia, mutta meidän aivan randomilla kiinakaupasta tilaamamme hopea vaha kesti suoran tulen todella hyvin. Pidimme lusikkaa rohkeasti suoraan liekissä ja yhden kökön sulattamiseen meni heittämällä alle minuutti. Kaikki vahat eivät kuitenkaan kestä ilmeisesti yhtä hyvin tulta ja kiehumista kuplille, koska Something Gold -blogin Anniina kertoi instassa heidän vahansa ottaneen nokkiinsa sulattamisesta kiehuvaksi asti. Testaa siis parilla ensimmäisellä vahamöykyllä ja tarvittaessa ota sulattamiseen hiukan enemmän aikaa.

  • Paina leimasin paikalleen... ja nosta ylös.
Sanoin, että sinettien tekeminen on helppoa ja ihan oikeasti tarkoitin sitä. Meillä Jarkko sulatti vahan, kaatoi lusikasta hiukan levittäen haluttuun kohtaan, minkä jälkeen minä välittömästi laskin leimasimen suurin piirtein oikeinpäin kuumaan vahaan, painoin todella kevyesti, pidin paikallaan pari sekuntia ja nostin ylös. Tehty! Vaha kuivaa ja viilenee vauhdilla, joten parin minuutin päästä kutsu on täysin valmis pinottavaksi.

  • Sinetit voi hyvillä mielin valaa suoraan paikalleen.
Olen lukenut muutamia kokemuksia sinettien tekemisestä ja monet ovat suosittaneet sinettien painamista leivinpaperille ja liimaamista kuivumisen jälkeen paikalleen kutsuihin. Mikäli vaatii sineteiltä äärimmäistä täydellisyyttä, näin varmasti kannattaakin toimia, mutta mikäli vain lähes täydellinen (ks. alla) riittää, sinetit voi aivan hyvin tehdä suoraan kuoriin. Kuten sanoin, me emme joutuneet uusimaan yhtäkään kutsua, ja olemme kuitenkin melko tarkkoja visuaalisesta tyylistä.

IMG_4367

Tässä muutamat meidän vinkkimme. Suositan aivan jokaiselle sinettien painamista, koska vaiva on todella pieni suhteessa saavutettuun wou-efektiin. Laitan meidän instaan (@kristallihaat) vielä videon yhdestä painannasta niin hahmottuu parhaiten, miten helppo homma oikeasti on kyseessä. Mikäli vinkeistä huolimatta joku asia jää vielä mietityttämään, saa ehdottomasti myös kysyä!


♡ Krista

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Avioliiton esteet laitettu tutkintaan

Huh, viime viikonlopun opiskelijaristeilystä ja tämän viikon Vaasa-komennuksesta selviydytty. Blogi ja hääsuunnittelut ovat olleet näiden arjen kiireiden vuoksi hiukan lepäämässä, mutta tästäkin huolimatta merkittäviä edistysaskeleita kohti juhlapäivää on otettu (muun muassa kärrätty laivalta käsivoimin 30l viiniä).

Yksi harvoista aivan ehdottomista asioista ennen hääpäivää on avioliiton esteiden selvittäminen. Ilman esteiden tutkintaa ja virallista esteettömyystodistusta paria ei voida vihkiä avioliittoon, joten kyse on oikeasti merkittävästä asiasta. Parin itsensä on pyydettävä esteiden tutkintaa vihkivältä taholta (maistraatti tai seurakunta) aikaisintaan 4kk ja aivan ehdottomasti viimeistään seitsemän arkipäivää ennen vihkipäivää. Näin siksi, että todistus on voimassa tasan 4kk ja ohjeelliseksi ajaksi tutkinnalle ilmoitetaan viikko. Lisäaikaa tulee varata, mikäli esteitä tutkitaan maarajojen yli kansainvälisissä liitoissa. En itse uskaltaisi jättää näin tärkeää asiaa aivan viime tippaan, kun kerran mahdollisuus hoitaa homma on jo monta kuukautta etukäteen. Olkaa ajoissa, ettei mene hääpäivän koko pointti hukkaan.

Esteiden tutkinnassa selvitetään, että parin avioliiton solmimiselle ei ole laillisia esteitä. Käytännössä selvitetään, ettei pari ole alaikäinen, toisilleen liian läheistä sukua ja ettei kumpikaan ole ajankohtaisesti avioliitossa. Suurimmalle osalle pareista tutkinta on vain byrokraattinen temppu hoidettavaksi, mutta temppu on silti tärkeä muistaa.

IMG_0912

Meidät tullaan vihkimään kirkossa seurakunnan toimesta, joten hoidimme esteiden tutkinnan evl. seurakunnan kautta. Siviilivihittävien parien tutkinnasta huolehtii maistraatti. Ainakin kirkon suunnasta esteiden tutkinta on tehty äärimmäisen helpoksi ja homma olikin hoidettu noin 5 minuutissa pitäen sisällään avainlukujen kaivamisen.

Helpoiten tutkintapyyntö jätetään seurakunnan sähköisen asiointipalvelun kautta, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Sivustolla varmistetaan omat tiedot, kirjoitetaan puolison tiedot ja pyydetään tutkintaa. Lisäksi sivulla on mahdollisuus jättää omia toiveita avioliittoaikeiden virallistamisesta esim. kuulutuksien ajankohdasta. Toisen puolison jätettyä selvityspyynnön, on toisella puolisolla viikko aikaa käydä jättämässä oma tutkintapyyntönsä, jotta esteiden tutkinta käynnistyy. Vain toisen puolison pyyntö tutkinnalle ei siis riitä, vaan molempien on jätettävä oma pyyntönsä.

Nyt vain odottelemme, että saamme seurakunnan suunnasta postia. Hää-tj alkaa lähestyä sataa, joten kovin kauaa ei tarvitse enää odotella vihkipapin ja kanttorin varmistumistakaan.

Lisää infoa esteiden tutkinnasta:
- kirkkovihittävät (ev.lut): https://evl.fi/perhejuhlat/haat/avioliiton-esteiden-tutkinta-ja-esteettomyystodistus
- siviilivihittävät: https://maistraatti.fi/fi/Palvelut/Avioliiton-esteiden-tutkinta/


Krista

maanantai 22. lokakuuta 2018

Hääviinitasting häälössin kanssa

Viime lauantaina kokosimme jälleen meidän häiden ydinporukan luoksemme kylään. Illan pääasiallinen tarkoitus oli maistella läpi potentiaalisia hääviinejä ja päättää joka sortista sopiva vaihtoehto hankintalistalle. Ihan aiheellisen maistelun lisäksi viinit olivat myös kaikkiaan erinomainen syy kutsua eri kaveriporukoista koostuva häälössimme yhteen jatkamaan kevään ensitapaamisella hyvin käyntiin lähtenyttä tutustumista. Paikalla lauantaina olivat meidän lisäksemme molemmat kaasot, molemmat bestmanit, valokuvaaja ja kuvaajamme ihana pieni koiranpentu.

Meillä on edelleen epäselvää, millä autolla ja milloin mahdollisesti pystyisimme toteuttamaan juomanhakureissun Suomenlahden toiselle puolen. Koska kuvio on kovin levällään, olemme yrittäneet keksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja keventämään reissuun littyvää hankintapainetta. Loput alkoholittomat juomat saimme juuri viikonloppuna ostettua jemmaan vaatehuoneeseen ja häiden puna- ja valkoviinitonkkien oston ajattelimme yhdistää minun opiskelijaristeilyyni tällä viikolla. Näin tulevalle Viron/Latvian reisulle jäisi ostettavaksi vain kuohuviinit alkumaljalle ja alkuruualle sekä miedot tölkkijuomat.

IMG_2494
IMG_2518
IMG_2515

Valitsimme lauantain maistelun puna- ja valkoviinit Viking Linen tax free -valikoiman pohjalta. Tykkäämme valkoviineissä molemmat rieslingeistä, joten päädyimme ottamaan testiin kaksi jo etukäteen hyväksi tietämäämme rieslingiä, joiden kummankin 3l hanapakkaushinta oli 20e hujakoilla. Punaviinien suhteen olemme enemmän keltanokkia, mutta toivoimme viiniltä vahvuutta pääruokana tarjottavan teriyakihärän kaveriksi. Tiedän punaviiniä pääasiallisesti juovien vanhempieni suosivan chileläisistä punaviinejä, joten listallemme pääsi mukaan kaksi kuvausten perusteella potentiaalista chileläistä. Kolmanneksi punaviiniksi valitsimme espanjalaisen viinin.

Kuohuviinien valitseminen oli vaikein osio, koska tietoa viinien lopullisesta hankintapaikasta ei vielä ole. Päätimme Alkossa hetken seisoskeltuamme valita maisteluun yhden hyväksi tiedetyn proseccon ja toisen ihan jees -vaihtoehdon, jota tiesimme varmaksi löytyvän Virosta. Kuohuviinejä on juhlissamme tarkoitus olla kahta erilaista: toinen alkumaljaa varten ja toinen sushialkupalojen seuraksi.

Maistelemamme punaviinit:

Maistelemamme valkoviinit:

Maistelemamme kuohuviinit:

Nautimme viiniryhmän kerrallaan aina rinnakkain vertaillen. Kuohuviinit maistelimme ilman syötävää alkumaljatyyppisesti. Valkoviinien kanssa söimme Sannin ja Jarkon kanssa kokkaamaamme pastasalaattia ja patonkia, ja punaviinit testasimme jälkkärikakun (suolaisenmakea suklaakinuskikakku) kanssa.

IMG_2485
IMG_2484
IMG_2482

Kuinka sitten kävi? Mitä kriittinen 7 hengen raatimme oli viiniehdokkaista mieltä? Raatimme oli oikeastaan jokaisesta viinilajista onneksi melko yksimielinen. Kuohuvien sarjan voitti Sanni-kaason suosituksesta valittu Sgajo, joka pesi kaikkien mielestä Mionetton raikkaudessa ja maun puhtaudessa. Valkoviineistä voittajaksi valikoitui selkeästi Black Tower, makean Bicicletan saadessa melko tiukkaakin kritiikkiä. Punaviinivalinta kohdistui lopulta Casillero del Diabloon, vaikkakin punaviineistä saatiin tiukin keskustelu aikaiseksi.

Omaan suuhuni kaikki testiin valikoimamme viinit olivat erittäin maukkaita juotavia, joten yhtäkään tarjottaessa en harmittelisi huonoa valintaa. On kuitenkin helpottavaa tietää, että valitsemamme viinit on nyt maistettu hyväksi useammassa kuin kahdessa suussa. Kaikkiaan viime lauantai jälleen entisestään vahvisti meidän hääporukasta huokuvaa hyvää tunnetta. Olemme valinneet täsmälleen oikeat ihmiset ympärillemme juhlapäivään.


♡ Krista

tiistai 16. lokakuuta 2018

Esittelyssä hääsivusto ja kutsuvideo

Siinä missä toivoimme varsinaisilta paperikutsuilta tietynlaista eleganssia ja häiden linjaa henkivää yksinkertaisuutta, olimme sähköisten materiaalien sisällön kanssa aivan toisenlaisella linjalla. Mitä rennompaa ja jopa vitsin puolelle menevää, sitä parempaa. Ulkoasultaan hääsivustomme ja videomme jatkavat kuitenkin selkeän pelkistettyä linjaa.

Toteutimme hääsivustomme suomalaisen Tahtoo-palvelun kautta. Tahtoolle kaikki pisteet palvelun suunnittelusta ja toteutuksesta! Oman sivuston ulkoasua oli helppo muokata, kaikki, mitä keksimme sivustollemme kaivata, löytyi helposti ja kaikkiaan koko sivusto vain toimi erinomaisesti. Pääsin tapaamaan Tahtoon takana häärivää paria (ja heidän ihanaa pientä vauvaansa) viime vuonna Love me do -messuilla ja tuon tapaamisen jälkeen olen ollut vain entistä enemmän myyty Tahtoolle. Sivua tehdään oikeasti rakkaudesta lajiin ja isolla sydämellä käyttäjiä kuunnellen.

Jarkko oli aluksi hiukan epäileväinen hääsivuston tarpeellisuudesta, mutta mitä pidemmälle sivumme toteutus eteni, sitä enemmän hän oli kanssani yhtä mieltä, että tästä tulee niin hyvä. Kirjoitimme koko sivuston tekstit yhdeltä istumalta eräänä viikonloppupäivänä punaviinilasien äärellä. Meillä oli niin hauskaa!

IMG_0900

Kuten kerroin jo aiemmin, jaottelimme hääsivuston pointit kahdeksan otsikon alle: prologi, vihkiminen, hääjuhla, kuljetus, kutsuvideo, lahjat, ilmoittautuminen ja yhteystiedot. Jokaisessa luvussa kerroimme kaiken oleellisen ja vähän enemmänkin otsikon aiheesta, mutta erona painettuihin kutsuihin pidimme kirjoitusasun hyvin rentona. Jotta pääsette kärryille, kuinka rennosta tyylistä puhutaan ja miksi meillä oli niin järjettömän hauskaa sivua luodessamme, laitan pienen esimerkin lahjaosiosta:

"Näitä juhlia ei järjestetty lahjojen takia. Mutta koska suurella todennäköisyydellä aiot kuitenkin tuoda jotain, seuraavassa muutamia ehdotuksia.
Olemme lähdössä heti häiden jälkeisenä maanantaina teitä kaikkia karkuun Lähi-Itään, koska siellä on ihmisen hyvä olla. Kohteenamme on eksoottinen Dubai, jossa julkiset romanttiset eleet vievät vankilaan, öljysheikit ajavat urheiluautoillaan ja bangladeshilaiset siirtotyöläiset rakentavat pilvenpiirtäjiä ruokapalkalla. Halutessasi voit heittää sähköiseen matkakirstuumme muutaman kolikon. Kas tässä tilinumero: FI XXXXXXXXXXX
Ovatko tilisiirrot mielestäni kylmiä ja tunteettomia? Ei hätää, meillä on ratkaisu: lahjasivusto, josta saat kätevästi kartoitettua lahjatoiveitamme. www.XXXXXXX.fi"

Meille hääsivusto oli ja on ennen kaikkea hauska ekstra, joka syventää ennakkotunnelmia meistä ja juhlistamme. Tämän lisäksi olemme kuitenkin todella innostuneita sivuston ilmoittautumisosiosta. Loimme ilmo-osioon Tahtoon näppärästi tarjoaman kyselyboksin, jossa vieras voi raksia ruutuun, onko hän tulossa vai ei, ilmoittaa vapaasanaisesti erityisruokavalionsa ja valita pudotusvalikkokyselystä aikooko hän osallistua bussikuljetukseemme. Vieraiden ilmoittautuessa meille kertyy näppärästi tulkittavaksi tilastoitua dataa suoraan sivustolle. Hurraa!

IMG_0902

Eikä siinä vielä kaikki. Jarkko heitti ilmoille kesän alussa loistavan ajatuksen: jos tekisimme vieraita varten kutsuvideon. Onko mieheni ehkä paras hääsuunnittelija ikinä? ♡ Olen itse tuollaisten teknisten asioiden kanssa toivoton, mutta Jarkko sen sijaan tykkää askarrella editoinnin parissa, joten työnjako oli heti selvä. Kuvaisimme molemmat kesän aikana puhelimella klippejä yhteisistä seikkailustamme, puhuisimme loppukesästä talteen käsikirjotetun infoääniraidan ja lopuksi Jarkko koostaisi äänestä ja klipeistä pienen videon vieraillemme.

Video syntyi lopulta lähes täysin Jarkon kädenjälkenä, ja olemme molemmat lopputulokseen todella tyytyväisiä! Noin 3 minuuttinen video esittelee pienesti meidän elämäämme Turussa, mikä on ainakin monille kauempaa tuleville vieraillemme ollut tähän saakka melko abstraktia. Olemme nuori kaupunkilaispari, joka rakastaa kesää, kotikaupunkiaan ja toisiaan. Tuon fiiliksen video meidän molempien mielestä onnistuu hyvin välittämään katsojalle, ja täsmälleen siihen videolla pyrimmekin. Latasimme videon Vimeoon ja jaoimme osoitteen palveluun niin paperisessa infokirjeessä kuin hääsivustollakin.

kutsuvideo

Vaikka vaalimme häissämme tyylikkyyttä ja simppeliä ilmettä jopa siihen asti, että blogi alkaa käydä yksitoikkoiseksi sitä toistaessani, on juhlistamme loppujen lopuksi tarkoitus tulla riehakkaat ja meidän näköisesti eloisat. Siksi tuntui äärimmäisen hyvältä saada tätä rennompaa ja arkisesti meidän näköistä puolta mukaan jo kutsuvaiheessa. Me olemme vähän hassuja ja se saa hyvällä tavalla näkyä.

Ps. Tänään tasan 4kk hääpäivään.


♡ Krista

torstai 11. lokakuuta 2018

Love me do Autumn Fair 2018 ja hääblogimiitti

Viime viikonloppu oli sellaista haipakkaa, että huhhuh. Onneksi koko viikonloppu oli täynnä ainoastaan hyviä juttuja, joten tälläistä haipakkaa elää hetkittäin mielellään! Reissasin perjantaina suoraan koulusta kaasoni tykö Helsinkiin. Perjantain alkuillan vietimme Sannin kotona kuoharietkoilla ja illan huipensi erään toisen Sannin areenakeikka Hartwallilla ja jatkot Helsingin yössä. Ehdimme nukkumaan vasta kello kolme, joten seuraava aamu ja Love me do -messupäivä starttasivat hiukan univajeisena, mutta onneksi jännillä ja hauskoilla jutuilla on tapana pitää väsymys loitolla. Niin kävi tälläkin kertaa.

Osallistuin päivään hääblogimiitin kautta. Miitin osallistujille ja muille vauhdilla etukäteen ilmoittautuneille messuilijoille oli järjestetty Kovasen tarjoama erittäin tyylikäs kuljetus Kiasmalta Kaapelitehtaalle. Näin turistin näkökulmasta kuljetus oli äärimmäisen ihana, koska minun ei tarvinnut kuin sukkuloida aivan Helsingin ytimeen ja ammattikuski hoiti hankalamman loppumatkan Kaapelitehtaan oven eteen. Ei sillä, että en olisi Kaapelitehtaalle kyennyt suunnistamaan, mutta olihan tämä nyt miljoona kertaa helpompaa. Hiukan samalla ajatuksella aiomme hääpäivänämme tarjota vieraille bussikyydin kirkolta juhlapaikalle ja yöllä takaisin. Joskus helppous on vain kivaa.

IMG_8846
IMG_8930
IMG_8873
IMG_8882
IMG_8884
IMG_8866
IMG_8853
IMG_8839

Kaapelitehtaalla meidät nappasi siipiensä suojaan Never. Say "never". -blogin Susanna ja messupäivä saattoi varsinaisesti alkaa! Aloitimme tutustumalla Fujifilmin pisteeseen, jossa oli mahdollisuus tutustua hääklassikoiksi muodostuneisiin pikafilmikameroihin. Meillä on ollut kotona jo useamman vuoden Fujifilmin Instax mini 8, josta tykkäämme todella paljon. Meillä on kuitenkin ollut hiukan haasteita ottaa onnistuneita kuvia äärimmäisissä valo-olosuhteissa, joten kyselin innokkaasti pistettä meille esitelleeltä Fujifilm Suomen toimitusjohtajalta vinkkejä kameran asetusten säätämiseen. Harmikseni minua kehotettiin naurahtaen vain tutustumaan käyttöohjeisiin todeten samalla, että hänenkin täytyisi varmaan vilkaista ohjekirjaa. Luonnollisesti hiukan petyin yrityksen edustajan ammattitaitoon ja ulosantiin.

Valtavan suuret kehut sen sijaan voin koko sydämestäni antaa hääblogimiitin lounastarjoilun hoitaneelle Food Camp Finlandille. Mikäli toiveissa on saada häihin (tai ihan mihin vain tapahtumaanjärjettömän hyvää ruokaa tarkkaan harkittuna kokonaisuutena, loistavaa tarjoilutyötä ja äärimmäisen hyvää asiakaspalvelua, ole yhteyksissä ja pyydä Food Campilta tarjousta. Ihan oikeasti. En muista, milloin viimeksi olen kokenut saaneeni kokea noin hyvää tarjoilutyötä ja erinomaista hiukan fine diningiin kallellaan olevaa ruokaa. Valtavan iso kiitos lauantain lounashetkestä Food Campin Ida-Marialle ja Jerelle. ♡

IMG_8902
IMG_8892
IMG_8910
IMG_8893
IMG_8916

Lounaan jälkeen meillä oli loppupäivä aikaa nauttia messuista vapaaseen tahtiin. Kuten aiemmin kerroin, suurimmat ja ainoat toiveeni messupäivälle oli nauttia yleisestä tunnelmasta ja nähdä hääpukuja. Love me do onnistui lunastamaan molemmat toiveeni täydellisesti. Kiersimme Bridelisa-blogin Elisan ja Tyttö tahtoo -blogin Hannan kanssa aluetta pitkälti yhdessä. Olimme liikkeellä puolenpäivän jälkeen ja vaikka ihmisiä oli tottakai paljon messuilemassa, pääsi kaikilla pisteillä minusta helposti jututtamaan yritysten edustajia. Vinkkinä, että mikäli messuja haluaa tutkailla oikeasti rauhassa, kannattaa suunnata paikalle heti ovien avautuessa tai vasta iltapäivällä, jolloin messuhallissa oli todella hyvin tilaa.

Omia suosikkejani näyttelyhallissa olivat Naskali Leatherin nahkarusetit (hih, hiukan oma lehmä ojassa, koska Jarkolle ja bestmaneille tulee Naskalin rusetit), Art of Cakesin mielettömän upeat hääkakut, aivan uunituore vintage-hääpukuvuokraamo Jotain Lainattua, hääkattauskilpailun kattausmallipöydät ja Pauligin Mun kahvi -ständi, jossa sai kokeilla kustomoidun kahvipaketin luomista. Postauksen kuvat painottuvatkin juuri näille ständeille.

IMG_8854
IMG_8954
IMG_8950
IMG_8934
IMG_8942
IMG_9062
IMG_9056
IMG_9002

Yläkerran catwalkin yhteydessä baari tarjoili Mionetton proseccoa ja uutena juttuna myös Espoon Oma Panimo -pienpanimon oluita. Olen itse lämmennyt oluelle vasta opiskeluvuosina, mutta nykyään olen aivan fani! Maistoin kansainvälisen häämuotinäytöksen aikana panimon vehnäolutta ja oli kyllä äärimmäisen hyvää. Erinomaisen oluen lisäksi Espoon Oma Panimo kannattaa laittaa mieleen myös häitä ajatellen, koska panimolta on mahdollisuus tilata oluita omalla etiketillä. Jos meillä olisi budjetissa vielä yhtään varaa panostaa ekstraa, hääolut olisi minusta aivan loistava vieraslahja, aivan kuten personoitu kahvikin.

Päivän hääpukukiintiön täytimme ihailemalla Vuoden kotimainen hääpukusuunnittelija 2018 -kilpailunäytöstä ja tätä seurannutta kansainvälistä häämuotinäytöstä. Niin kilpailuvoitto kuin median ja yleisön suosikki -palkinnotkin menivät itseoikeutetusti Heidi Tuiskulle (2 ensimmäistä kuvaa), jonka luoma kolmen mekon mallisto oli myös oma suosikkini. Puvut olivat herkän vahvoja, elegantteja ja skandinaavisia, ja muodostivat eheän kokonaisuuden, joka oli sekä kaupallisesti että suunnittelultaan kiinnostava. Oman erityismainintani haluan Tuiskun lisäksi antaa kuitenkin Ira Kostoulakselle (3 seuraavaa kuvaa), jonka äärimmäisen elegantti, kauniisti laskeutuva ja liikkuva mekko (malli yksilökuvassa) oli yksittäisenä pukuna koko näytöksen suosikkini. Innostuin kovasti myös muutamista viitoista, joita näytöksessä nähtiin (alin kuva).

IMG_8966
IMG_8970
IMG_8974
IMG_8984
IMG_8993
IMG_9019

Koska lähes 9 tunnin messupäivä täynnä kaikkea uskomatonta ei riitä mihinkään, jatkoimme iltaa keskustassa bloggaajaporukalla vielä useamman tunnin ruuan, juoman ja ultimaattisen hääkeskustelun parissa. Hiukan ehkä tätä morsianta väsytti, kun bussi viimein pysähtyi Turkuun lähes jo sunnuntain puolella.

Kiitos Love me do, kiitos kaikki päivän mahdollistaneet yhteistyökumppanit ja erityisesti kiitos kaikki päivään osallistuneet ihmiset, joiden kanssa pääsin päivän aikana vaihtamaan ajatuksia niin messuilla kuin blogimiitissäkin. ♡

-------

Myös mukana Love me do Autumn Fair 2018 hääblogimiitissä:
Tyttö tahtoo
Bridelisa
Jotain Keltaista
Enää ei voi vaihtaa
Häähumussa
Satumaista
Bride and co.
From Bennet to Bingley
Mon Rêve d'Amour
Never. Say "never". (blogilounge-emäntänä)

Ps. Onneksi messuilla leijunut juhlahumu voi jatkua vielä kotona, koska saimme messuilta mukaan tuoreen Häät-lehden 200-sivuisen(!) 25v-juhlanumeron, jolta on kannen perusteella lupa odottaa paljon. Kiitos Häät-lehti ja lounasseuranamme ollut lehden päätoimittaja Sari Yli-Salomäki!

♡ Krista

perjantai 5. lokakuuta 2018

Esittelyssä meidän hääkutsut

Aaaaah, viimein pääsen näyttämään meidän kutsut teillekin! Onhan näistä jo useampi viikko möyhkätty, mutta kun kokoonpantavia komponentteja ennen kutsujen toimittamista/postittamista on monta, menee aikaakin yllättävän paljon. Olemme Jarkon kanssa luomaamme kokonaisuuteen kuitenkin todella tyytyväisiä, joten kutsuihin ja oheismateriaaliin laitettu aika ei ole missään määrin mennyt hukkaan.

Tilasimme StD-korttien tapaan myös viralliset kutsukorttimme Vistaprintilta. Kutsun valintaprosessista ja tilauksesta voi lukea tarkemmin tästä postauksesta. Molempien korttien pohjalta annan vahvan suositukseni Vistaprintille. Kauniita mallipohjia, laadukas painatus (Valitsemalla premium-paperin olisi tullut vielä jämympi pohja. Meidän korttimme on ehkä aavistuksen liru, jos hakee todella tiukkaa ja jämyä pahvia.), edullinen hinta ja toimitus luvatussa 14 vuorokaudessa. Me olimme tyytyväisiä.

IMG_8791
IMG_8801 kopio 2
IMG_8813

Päädyimme lopulta valitsemaan kutsuksemme hiukan Aasiaan viettävän valkoisen kirsikankukkakorttipohjan. Ihastuminen kävi alkuun pikkuhiljaa, mutta kun sain meidän omat tietomme pohjaan paikalleen, olimme molemmat myytyjä. Malli on juuri sitä mitä toivoimmekin: selkeä, elegantti ja arvokas, mutta kuitenkin herkkä. Myös kortin pieni Aasia-viba sopii meille, koska onhan juhliin tulossa elementtejä niin Japanista kuin Koreastakin. Kooltaan kortit ovat noin 13,5 x 21,5 cm.

Tahdoimme pitää virallisen kutsukortin äärimmäisen pelkistettynä tekstien osalta. Näin ollen kortissa on tasan ja vain kaikki oleellinen: mitä, ketkä, mihin aikaan, missä ja mihin mennessä tulee ilmoittautua. Kortin takapuolelle painatimme harmaana hääpäiväpäivämäärän ja häämonogrammimme, jota nähdään kutsuissa myös kutsukirjekuorissa ja infokirjeessä.

IMG_8828
IMG_8818
IMG_8820

Mahdollisimman riisutun kutsukortin rinnalle laadimme yhden sunnuntaipäivän aikana infokirjeen. Kirjeestä käy ilmi kaikki hääpäivän kannalta oleellinen, jota emme halunneet änkeä tukkimaan varsinaista kutsua. Kirje on kirjoitettu ns. jäykästi, koska tahdoimme ylläpitää paperisissa kutsumateriaaleissa tietynlaisen juhlavan latauksen. Jaottelimme infokirjeen seuraavien otsikoiden alle: vihkiminen, juhlapaikka, kuljetus, ilmoittautuminen, hääsivusto ja kutsuvideo, lahjat, muuta huomioitavaa ja yhteystiedot. Suoraan jokaisen otsikon alle kokosimme tiivistetysti kaikista oleellisimman esim. paikan nimi, osoite ja kellonaika, ja tämän jälkeen avasimme otsikon aihetta hiukan laajemmin alle.

Kutsukirjeemme venähti lopulta kapeapalstaisella printtaustyylillämme lähes 2 x A4-kokoiseksi, mutta kirje ei minusta silti ole liian pitkä. Siinä on kauniisti aseteltuna kaikki oleellinen, mutta ei mitään liikaa. Tulostimme kirjeet AdLibrikseltä tilaamalleni harmaalle helmiäispaperille ja kirjeen yläreunaan Jarkko taiteili vielä monogrammimme luomaan arvokkuutta ja yhtenäistämään kutsusettiä. Ollaan näihin todella tyytyväisiä!

Kutsukortin ja infokirjeen pakkasimme isoihin A4-kokoisiin kirjekuoriin. Suuret kuoret valitsimme, koska Jarkko ei tykännyt ajatuksesta taittaa kirjettämme. Isojen kuorien värivalikoima oli kivijalkakaupoissa melkoisen kehno, joten päädyimme ainoaan mahdolliseen vaihtoehtoon eli valkoisiin kirjekuoriin. Kuten kerroin jo aiemmin, kirjoitin kuoremme käsin, minkä jälkeen koristelimme kuoret Jarkon jo aikaa sitten tilaamilla häälogotarroilla. Viimeisen silauksen kutsuihin toivat hopeanharmaat sinetit, joista tuli aivan uskomattoman hienot! Kuoret aloittavat nyt minusta hienosti linjan, jota koko kutsu ja myöhemmin sitten itse hääjuhla edustavat.

IMG_8831
IMG_8836
IMG_8832

Aloitimme kutsujen toimittamisen heti sunnuntai-iltana, kun saimme kutsut ja sähköiset materiaalit toimitusvalmiuteen. Pyöräilimme yli 3 tunnin ja 13 kilometrin ajan pitkin ja poikin Turkua toimittamassa kirjeitä ystäviemme käsiin ja postiluukkuihin. Viimeisen kutsun taisimme luovuttaa eteenpäin klo 23 maissa. Oli ihana nähdä ilo kavereiden kasvoilla ja toisaalta tuntea oma innostus, kun pääsi vihdoin antamaan kutsut eteenpäin vieraille. Kaikkiaan en voi keksiä enempää meidän näköistä tapaa viedä kutsut. ♡

Koska tämä kirjoitus venähti jo hurjan pitkäksi, vaikka esittelin vasta paperiset kutsumateriaalit, jaetaan sähköisen materiaalin esittely toiseen postaukseen. Jatkossa luvassa on siis vielä hääsivuston ja kutsuvideon läpikäynti, hihiii. Myös sinettien painamisesta ajattelin tehdä oman tekstin, koska noin 50 kutsun varrella opimme pari niksiä, joista voi olla muillekin hyötyä.


♡ Krista