keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Ajatuksiani hääperinteistä

Enää ei voi vaihtaa -blogin Sande kirjoitti jonkin aikaa hääperinteiden näkymisestä heidän häissään. Tekstiä lukiessani huomasin, että minulla oli yllättävän monestakin perinteestä jonkilainen mielipide! Kun näitä pointteja tuntui kertyvän, ajattelin, että ehkä aiheelle on hyvä omistaa postaus meidänkin blogin puolella. Perinteet ovat tekstissä aivan satunnaisessa järjestyksessä, ja vaikka kuinka yritin hillitä sanojani, tuli postauksesta melko pitkä.

Isä saattamassa morsiamen alttarille
Ymmärrän kauniin ajatuksen saattamisen taustalla, mutta siitä huolimatta me haluamme Jarkon kanssa jakaa käytävä-/alttarihetkemme aivan kaksin. Tällä hetkellä suunnitelmanamme on, että minä kävelen käytävän alun yksin ja Jarkko tulee klassiseen luovutuspisteeseen minua vastaan. (Tästä olen muuten kirjoittanut aivan oman postauksensa, johon voi tutustua tästä.)

Viimeinen yö ennen häitä erillään
Ehdottomasti! Tämän perinteen olen halunnut järjestää niin kauan kuin olemme olleet menossa naimisiin. Minusta on hauska ajatus kerätä aamun ajan jännitystä eri paikoissa kaasojen ja bestmanien kanssa kihisten, ja antaa tunteiden ryöpsähtää, kun viimein näemme. Aivan överiksi perinteemme ei kuitenkaan pääse lipsahtamaan, koska potrettikuvaus tulee olemaan ennen vihkimistä. Ajattelin, että voisimme kuitenkin kuvauksen jälkeen siirtyä vielä erilleen odottamaan itse seremoniaa niin, että vihkimiseen kertyisi pieni uusi lataus.

StockSnap_JQYJR3DCYX

Hääkimpun ja sukkanauhan heittäminen
Hmmmm, tämä on vähän ristiriitainen, koska haluan ehdottomasti heittää kimpun, mutta en toisaalta nauti ajatuksesta, että Jarkko kaivaa sukkanauhaa helmani alta sukulaisten höristessä vieressä. Kauhein muistoni sukkanauhaan liittyen on muuten eräältä Satuhäät-kaudelta, kun pari teki koko sukkanauhan etsimisestä irstaan vitsin. Jokainen tyylillään ja meidänkin huumorimme on välillä överiä, mutta häissä haluan kuitenkin pitää jonkinlaisen tyylikkyyden yllä. Miehille olisi kuitenkin kiva järjestää myös jonkinlainen heittokilpailu, joten meidän täytynee keksiä jokin korvike sukkanauhalle, tai ainakin hoitaa se valmiiksi irti jalastani ennen heittoa...

Hääkakun leikkaaminen ja polkeminen
Kumpi määrää kaapin paikan, höhöö. Jepjep, kerro jotain uutta. En ole ikinä tykännyt kakkupoljennasta, enkä toivo sitä häihimme. Kakun leikkaaminen itsessään on jo minusta aivan höperö ohjelmanumero, saati sitten jalan polkaisulla kaapin paikan määrääminen. Varsinkaan, kun kukaan ei oikeasti edes näe niitä jalkoja morsiamen mekon alta. Luojan kiitos Suomessa ei ole jenkkiohjelmista tuttua kakun naamaantöhrimisperinnettä, koska siinä ei ole sitä vähää järkeä mitä polkemisessa. Koska sukulaiset kuitenki varmasti haluavat nähdä kakunleikkuun ja kakkua on kuitenkin lautaselle saatava, aloitamme kakun yhtenä ohjelmanumerona.

Riisin heitto kirkon portailla
Jos olen ihan rehellinen, minusta olisi hauskaa, jos voisimme poistua kirkosta riisisateessa, mutta koska asia ei ole minulle ääritärkeä ja seurakuntien näkymys riisitouhuun on negatiivinen, olen aivan hyvillä mielin valmis passaamaan riisit. Riisin sijaan vieraille jaetaan viime kesänä askartelemani huiskutuskepit, jotta kirkosta poistumiseen saadaan hiukan erityistunnelmaa. 

Häävalssi
Koska jokin hitaan tanssin tyyliin tanssittava häätanssi tuntui meistä liian ala-asteelta ja taitoa vaativa hääkoreagrafia liian stressaavalta, päädyimme valitsemaan meitä miellyttävän valssin ja tanssimaan klassisen häävalssin ensitanssinamme. Häävalssin tanssiminen ei herätä minussa tässä vaiheessa erityisiä tuntemuksia, mutta muistan vieraana, että parien ensitansseja on ollut ihana katsoa. Ja varmasti tilanne päälle osuessaan myös herkistää.

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä
No todellakin! Vanhaa minulta löytyy jo paljon, jos kierrätetty lasketaan vanhaksi, mutta toivoisin löytäväni hääpäivän asuuni vielä jotakin oikeasti vanhaa, esimerkiksi vintagelaukun tai jonkin korun. Tämä on minusta niin hauska ja pikkutytöstä asti tuttu loru, että tahdon pitää ajatuksesta rennosti kiinni. Häitä ei siis kuitenkaan tulla perumaan, vaikka hääpäivän aamuna tajuaisin jonkin lainatun unohtuneen.

StockSnap_DJCXNO7JJT

Polttarit
No jooo! Tarvitseeko tätä edes kirjoittaa? No ei vaan, en ole superhurja polttari-intoilija, mutta toivon silti ehdottomasti saavani viettää ystävieni kanssa hauskan ja jollain tapaa erityisen päivän ennen häitä.

Morsiamen valkoinen mekko
Aivan ehdottomasti! Ei kuitenkaan, koska perinne kehottaa morsianta pukeutumaan viattoman valkoiseen, vaan koska vaalea mekko antaa minulle morsianolon. Tämän suhteen olen tosiaan ollut koko ajan aivan ehdoton, enkä ole muita värivaihtoehtoja halunnut edes pohtia.

Morsiamen/sulhasen/anopin yms ryöstö
Olen aikaisemmin ollut tälle perinteelle ehdottoman kielteinen, mutta nyt asenteeni on lientynyt ihan vain ei meidän pala kakkua -tasolle. On hiukan ikävää, että visualisoidessani tätä perinnettä mieleeni nousee ensimmäisenä vain humala ja kiusallisuus. En kaipaa kumpaakaan liiallisena juhliimme.

Huomenlahjat
Nykypäivänä aivan täydellisen turha rahareikä, mutta siitä huolimatta minusta hauska! Onhan se nyt aivan ihana ajatus ensimmäisenä avioaamuna yllättää rakas jollakin erityisellä. Rakastan ostaa lahjoja ja yllättää, joten jonkinlaisen huomenlahjan haluan Jarkolle antaa.

Vanhempien/kaasojen/bestmanien puheet
Näen jälleen mahdollisuden kiusallisuuteen ja ikävää jännitykseen, jollaisesta en halua kenenkään juhlavieraamme kärsivän. Puheet ovat usein ihania, koskettavia ja kertovat uusia puolia parista kaikille kuulijoille, mutta ne ovat myös puhujalle jännittäviä, eivätkä kaikki nauti puhumisesta suurelle ihmisjoukolle. Minulle tärkeintä on, että vierailla on mukava olla juhlissamme, joten jos joku läheisemme ei halua pitää häneltä ns. odotettua puhetta, se on täysin ok. Puhukoot ne ketkä puhumisesta tykkäävät!


Tulipas siitä lista! Olipa kuitenkin hauska purskauttaa ulos mielipiteet näihin perinteisiin liittyen, koska mielipiteitä ei todellakaan tarvinnut kaivella, vaan ne vain ryöpsähtivät esiin. Kävikö jollekulle muulle samoin?


♥ Krista 

6 kommenttia:

  1. Hääperinteisiin liittyy jopa hämmentävän paljon mielipiteitä, ja ne ovat monilla (tai ainakin itselläni :D) vieläpä yllättävän jyrkkiä. Minäkin olen huomannut haluavani 'ehdottomasti' jotain ja 'en missään nimessä' jotain toista asiaa. Sinun listastasi osa oli 'olen juuri tätä mieltä!' ja osa 'no ei todellakaan!' -osastoa, ja ehdottomuuteni huvitti itseänikin tekstiä lukiessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! En itsekään ollut tajunnut, että näihin liittyy näin isoja mielipiteitä ennen kuin luin Sanden postauksen ja huomasin omat fiilikseni :D

      Poista
  2. Hyvin paljon samoja ajatuksia! Ehkä täytyy itsekin jossain vaiheessa kirjoittaa jotain tähän liittyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä on helppo ammentaa kirjoitettavaa, koska perinteitä on niin valtavasti ja ainakin itselle heräsi helposti mielipiteitä lähes kaikista.

      Poista
  3. Kiva kirjoitus! Pitäisi itsekin tehdä tällainen kun mulla tuntuu myös olevan paljon mielipiteitä aiheesta, ja olen huomannut että olenkin yllättävänkin perinteinen. :) Monessa näistä kuitenkin samaa mieltä, mm. inhoan sitä kakku-polkaisua ja morsiamen ryöstöä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on oikeasti hassua, miten noita mielipiteitä herääkin! Ja samalla voi myös yllättyä, että hei mähän oikeastaan tykkään aika monesta.... :D Jes eli samoilla linjoilla!

      Poista