keskiviikko 29. elokuuta 2018

Ekologisuus häissämme

Sain toiveen kertoa hiukan ekologisista arvoista häissämme. En voi todellakaan väittää,  että olisimme järjestämässä missään määrin ekohäitä, mutta olemme kuitenkin pyrkineet kantamaan mukana myös ekologisuuden näkökulmaa valinnoissamme.


Tarkkaan harkitut ostokset

Olemme tehneet hankintoja häihimme jo varhain, mutta ainoastaan ns. varmoja hankintoja. Olen viimeiseen asti yrittänyt välttää asioiden ostamista vain siksi, että voin ostaa jotakin, vaikka ajoittain himottaisikin aivan tuhottomasti vain antaa palaa ja shoppailla. Onneksi makumme on melko stabiili ja juhlien tyyli on ollut selvillä jo pitkään, jolloin olen saanut rauhassa jahdata kaipaamiamme tavaroita ilman huolta hutishoppailusta. Toistaiseksi olemme tehneet hankintoja häitä varten 2700e edestä ja ainoa epävarma ostos mielestäni on karvatakki, joita minulla on nyt siis epävarmuudesta johtuen kaksi. Olen tilanteeseen varsin tyytyväinen.

Emme ole kuitenkaan todellakaan mitään pyhimyksiä. Huolimatta pyrkimyksistämme löytää mahdollisimman moni asia käytettynä tai läheltä, olemme kustannussyistä tilanneet mm. askartelutarvikkeita, kakunkoristeen ja valonauhaa ulkomaisista nettikaupoista. Tärkeää näissä ostoksissa minulle on kuitenkin järki, koska pidän vastenmielisenä toimintamallia tilata, tilata ja tilata asioita, joiden tarpeellisuudesta ei ole edes varmuutta. Facebookin hääryhmissä tähän törmää usein ja joka kerta sieluuni hiukan sattuu. Tilatkaa vasta, kun tiedätte, että hankinta tulee tarpeeseen, eikä samanlaisia liiku joka toisessa hääkirpparin postauksessa käytettynä!

IMG_4137pienennetty

Budjetti

Tämä kuulostaa ehkä hieman hassulta, mutta meille budjetin rajallisuus suhteessa toiveisiimme on ollut tärkeänä tekijänä ohjaamassa kulutus- ja toimintatapojamme. Aivan kuten suuryhtiöitä ohjaillaan veroeduin ja -kiristyksin, meitä ohjaillaan rajallisen budjetin avulla. Budjetti pakottaa fokusoimaan omia toiveita ja keksimään luovia ratkaisuja omien haaveiden toteuttamiseen. Olen esimerkiksi aktiivisesti tarkkaillut eri nettikirppareita ja annetaan-palstoja häähankinnat mielessäni. Tähän mennessä luovimmat ratkaisumme ovat annetaan-palstalta bongattu lasilevy, johon tulee tervetuloa häihimme -tyyppisesti häämonogrammimme ja bestmanin vanhasta romupyörästä hyötykäyttöön nappaamamme vanteet kukkakattokruunuja varten.

Budjetti on toisaalta hiukan kaksiteräinen miekka, koska se myös syö mahdollisuuksia ympäristön kannalta parempiin valintoihin. Mikäli rahaa olisi rajattomasti, ostaisimme pelkkää kotimaista ja lähellä tuotettua, mutta rajallisen budjetin myötä joudumme osasta näistä toiveista joustamaan.


Käytettynä ostaminen

Tämä on meidän häidemme kulmakivi ja asia, josta olen häissämme myös hyvin ylpeä. Olemme tietoisesti pyrkineet etsimään ja löytämään esineitä häihimme käytettyinä. Taustalla tässä on useampi asia. 1. Rakastamme koluta kirppareita ja etsiä erilaisia juttuja. 2. Häät ovat yhden päivän juhlat täynnä kestävää tavaraa. On kamala ajatus, että tuo tavara päätyisi yhden elinpäivänsä jälkeen hävitykseen. 3. Käytetty on usein uutta monta kertaa edullisempi valinta.

Ilman monien asioiden hankkimista käytettynä, moni hääunelmani olisi jäänyt vain unelmaksi, koska rajallinen budjettimme olisi kertakaikkiaan loppunut kesken. En ikimaailmassa olisi meidän budjetillamme voinut hankkia ovh 1900e hääpukua tai 1090e sormusta uutena, mutta käytettynä samat tuotteet suorastaan alittivat niihin budjetoidun summan (maksoin hääpuvustani 350e ja sormuksestani 450e).

IMG_4132._pienennettyJPG

Yksinkertaisuus

On monia asioita, joita häiltämme toivomme niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin, mutta huolimatta ajoittain villinä rönsyävistä ideoistani, tärkeintä meille on selkeys ja yksinkertaisuus. Kaikkea ei tarvitse olla. Panostamme meille tärkeisiin asioihin niin ajallisesti kuin rahallisestikin, mutta kaikenlainen pikkusälä saa aivan vapaasti jäädä ulkopuolelle häistämme. Emme kaipaa pöytiimme muovisia pikkutimantteja, servettirenkaita tai helminauhoja, vaan luotamme simppeliyteen.

Makuja on tietenkin monia, enkä missään nimessä tuomitse toisten valintoja, mutta meille tälläisen ylimääräisen pikkukoristeen riisuminen juhlistamme oli helppo tapa vähentää juhlia varten hankittavan materian määrää. Olemme selkeä pari, jolle elämykset ja pelkistetty visuaalisuus on tärkeää, joten myös häämme tulevat tätä linjaa edustamaan.

------

Sellaisia asioita. Kuten sanottu, meillä ei juhlita ekohäitä, mutta budjetin ohella arkielämässämmekin tärkeinä arvoina olevat ympäristöasiat ovat kuitenkin luonnollisena tausta-ajatuksena juhlavalmisteluissamme. Samoilla linjoilla kuin elämme arkista elämäämme, pyrimme myös järjestämään häitämme.


♡ Krista

torstai 23. elokuuta 2018

Työn alla kutsut ja hääsivusto

Puolen vuoden huudeilla aletaan olla niin konkreettisella tasolla, että vieraat täytyisi ihan virallisesti kutsua juhliimme. Käytännössä tämä tarkoittaa kutsujen suunnittelua, tilaamista ja toimittamista vieraille! Alunperin olin aikatauluttanut kutsujen lähtevän postiin mieluiten elokuun aikana ja aivan viimeistään syyskuussa. Olen kuitenkin yllättävän taitavasti lykännyt kutsuhomman aloittamista koko kesän ajan, mikä on kohdallani yleensä hälytysmerkki, koska innostavat asiat hoidan mielelläni, mutta ankeat jäävät roikkumaan. Ehkä aistin kutsuissa vaikeuksia?

Ajattelin, että hoidamme virallisten kutsujen valitsemisen samalla tavoin kuin save the date -korttienkinNiiden kohdalla minä selasin Vistaprintin valikoimasta ison kasan suosikkeja, joista valitsin kaikessa hiljaisuudessa omat supersuosikkini ennen pohjien esittelyä Jarkolle. Seuraavassa vaiheessa Jarkko valitsi esisuodattamistani malleista omat supersuosikkinsa, joista oli tarkoitus keskustellen valita lopullinen malli korttiimme. Valinta oli onneksi äärimmäisen yksiselitteinen ilman sen kummempia keskusteluja, koska meidän molempien ykkössuosikki oli sama tummahko korttipohja.

Olen nyt selannut pariin kertaan Vistaprintin mallipohjat läpi. En ole ihastunut, ja se huolettaa minua, koska olen huomannut olevani hääsuunnittelussa melko intuitiivinen tyyppi. Asiat joko nappaavat tai eivät nappaa. Ongelmana päätöksenteossa on totaalisen ihastuksen puuttuessa myös ailahteleva makuni, koska vuoropäivinä tykästyn ääripelkistettyihin mustavalkokutsuihin ja seuraavana silmääni miellyttävät yksinkertaiset mutta eri tavalla herkät ja värilliset kutsut. Kokonaan omaa mallia en millään jaksaisi lähteä suunnittelemaan, koska visiota eikä inspiraatiota ole. Lisäksi haluamme kutsuissa päässä kohtuullisen edullisella, koska moneen muuhun asiaan rahaa on virrannut yli budjetin, eivätkä kutsut ole kummankaan pääprioriteeteissa.

hääsivu

Kutsujen rinnalla olen alkanut työstää meille hääsivua. Toivoin ehdottomasti, että laatisimme hääsivuston, mikäli se vain suinkaan kohtuullisella vaivalla onnistuisi, koska sivu on minusta kivalla tapaa vähän blogimainen alusta avata päiväämme vieraille hiukan enemmän jo etukäteen. Jarkolla on kutsujen suhteen myös oma projektinsa työn alla, mutta siitä kerron tarkemmin vasta, kun kutsut ovat jo liikkeellä. (Kjähkjäh hääpuvun jälkeen ensi kertaa vähän salakähmäisyyttä tähän touhuun!)

Tartuin ensimmäisenä alustana Tahtoo.fi:n sivuillaan tarjoamaan hääsivuun, enkä usko, että minulla on edes tarvetta tutustua muihin. Heti, kun oivalsin, että alustassa voi lisätä yhden osion sisään useita elementtejä, eikä vain yhtä, homma lähti luistamaan, ja kahdessa tunnissa olin laatinut aivan täydestä menevän hääsivun. Tein ensimmäisen version aivan vitsillä Jarkolle malliksi, mutta vitsiversiostakin tuli minusta ulkoisesti tosi kiva! Ei mikään visuaalinen räjähdys tietenkään, mutta erittäin kelpo hääsivu teknisten taitojen ollessa nolla.

Hääsivuston kautta on tarkoituksena tarjota vieraille kutsua laajemmin yleistä infoa vihkimisestä, juhlapaikan ohjelmasta, kuljetuksista ja lahjatoiveistamme. Lisäksi tärkeänä juttuna mukana on mahdollisuus ilmoittautumiseen hääsivun kautta klikkaillen, mikä toivottavasti madaltaa ilmoittautumiskynnyksen niin olemattomaksi, että kaikki ilmoavat itsensä ajallaan.


Kerron kutsuista ja hääsivusta lisää heti, kunhan touhut tarkentuvat. Nyt palaan mallikutsujen maailmaan ja yritän rakastua johonkin valmispohjaan, huoh.

♡ Krista

tiistai 21. elokuuta 2018

Kun aivojen tilalla on häät

Olen joskus nähnyt teineistä tehdyn laskelman, kuinka monta kertaa päivän aikana teini ajattelee seksiä, ja tunnistan mallista vahvasti itseni häiden osalta. Kun aivoillani on hetkenkään lepotila aktiivisesta ajattelusta, mieleeni vyöryy tsunamin lailla ideoita, ajatuksia, tehtäviä juttuja yms kaikkea, mikä vain millään tapaa liittyy häihin. Voisi lainkaan valehtelematta sanoa, että häistä on tullut minulle elämäntapa, mitä en kyllä millään tapaa vastusta, koska tämä on minusta ihanaa! Hiukan outoa tosin.

Olen aina rakastanut suunnitella asioita, jotka kiinnostavat ja inspiroivat minua. Mieluisiin asioihin voin upottaa tuhottomasti työtunteja ilman, että edes huomaan ajankulua, kun taas tylsempiä juttuja väistelen turhankin taitavasti. Häät ovat luonnollisesti asettuneet ensimmäiseen sarjaan ja aivoni pyörittävätkin lähes non stoppina jonkinlaista hääsuunnitteluratasta, joka hakee kaikesta näkemästään linkkejä häihin. Kas bussi, mitenkäs monta ihmistä varaamaamme bussiin mahtuikaan? Hmmm lounaalla on wokkia, toivottavasti vieraat tykkäävät valitsemistamme Aasian suuntaan viettävistä ruokalajeista häätarjoiluissa. Ohhoh täytyypä huomenna herätä aikaisin, noh hääaamuna täytyy varmaan herätä vielä aikaisemmin. Ja tämä on ihan oikeasti aivan jatkuvaa! Ruokakaupassa irtokarkkihyllyllä mietin herkkubuffetin karkkivalikoimaa, kampaamon ohi kävellessäni hääkampausta ja musiikkia kuunnellessani arvon biisien sopivuutta hääpäivään. Aivoni ovat korvautuneet häillä.

kukkia

Jatkuva häämassassa vellominen aiheuttaa ajoittaisia turhaumia, kun valtavasta ajattelun määrästä huolimatta asiat eivät konkretisoidu samaa tahtia. Välillä joudun oikein miettimään, että mitä häihin liittyvää ajattelisin, koska jotain tekisi mieli suunnitella, mutta mitään päivänselvää ei tule mieleen tai ääritotiseen suunnitteluun ei ole energiaa (esim. kutsujen hiominen). Onneksi on Pinterest, jonka häämaailmaan voi tälläisinä hetkinä upota. Ja Etsy. Ja eBay. Ja Instagram. Ja Facebook. Luojan kiitos meillä on rajallinen budjetti, koska muuten olisin varmaan kaikista ekologisista ajattelumalleistani irtonaisena ostanut Etsyn tyhjäksi kaikesta olevinaan tärkeästä häätavarasta.

Toivon sydämeni pohjasta, että muut häitä suunnittelevat kykenevät samaistumaan fiiliksiini. Ja pakko on kyetä. En voi olla ainoa, jonka todelliset ajatukset tuntuvat korvautuneen hääsuunnittelulla, häähankinnoilla, hääideoilla, häähaaveilla, hääaskarteluilla, häävisioilla ja hää*lisää mikä tahansa sana*:lla. Huolimatta tästä aivojeni osittaisesta sulamisesta, en suostu vielä murehtimaan häiden jälkeisestä tyhjiöstä, koska ensin haluan nauttia täysin rinnoin mutta täysin aivottomana tästä ihanasta suunnitteluajasta.


♡ Krista

torstai 16. elokuuta 2018

Tasan 6kk häihin

Ihan oikeasti, puoli vuotta! Tuntuu aivan epätodelliselta, että päivä, jota ollaan hahmoteltu nyt jo lähemmäs 1,75 vuotta on enää puolen vuoden päässä. Jotenkin aivoni ovat niin turtuneet tähän joojoo kyllä se hääpäivä sieltä teoriassa tulee, mutta ei käytännössä kuitenkaan -linjaan, että edessä on aivojen uudelleenohjelmointi, että oikeasti käsitän, että nyt skarppina siellä, koska häät ovat pian. Tarkalleen 184 päivän päästä, ja se on aika vähän ainakin verrattuna siihen aikaan, kun juhlapaikkaa varatessamme meidän ja hääpäivän välillä päiviä oli noin 740.

Samalla, kun hääpäivämme odottaa puolen vuoden päästä, parisuhteemme juhlii jo nyt. Meillä oli eilen (tai toissapäivänä, en ole enää aivan varma tarkasta päivästä) 7. tapaamisemme vuosipäivä ja elokuun lopussa voimme juhlia myös virallisen seurustelun seitsemättä vuosipäivää. Siinä missä häiden odottelun 740 päivää ovat tuntuneet ajoittain ikuisuudelta, seurustelumme seitsemän vuotta tuntuvat menneen hetkessä. Olemme tehneet valtavasti asioita ja eläneet yhdessä jo tässä vaiheessa kokonaisen yhden elämänvaiheen omilleen muuton ja opiskelujen myötä, mutta silti tuntuu, että aika on mennyt aivan sekunnissa. Toisaalta vuodet ovat kuitenkin kaksipiippuiset, koska ajatellessani 7 vuoden takaista minääni, tuntuu hän aika kaukaiselta, vaikka paljolti sama ihminen edelleen olenkin. Tapahtumat vuosien takaa tuntuvat kaukaisilta, mutta me tunnumme uudelta. Niin se ehkä parhaiten asettuu sanoiksi.

DSC_1687

Aiemmin seurattuani tuttujen ja muiden hääbloggaajien valmistautumista, olen puolen vuoden kohdalla kokenut hurjaa intoa ja lämpöä heidän puolestaan. He menevät ihan pian naimisiin! Nyt se ihan pian naimisiin -morsian olen minä! Omalla kohdalla puolen vuoden sisäistäminen on minusta muita vaikeampaa ja ajoittain ihan mielessäni hoen, että puoli vuotta häihin, ymmärrätkös nyt. Puolen vuoden kohdalla elämme vaihetta, että on vielä hyvin kuukausia tehdä asioita rennosti pois alta hoitaen, mutta ennen kuin huomaammekaan ollaan oikeasti lähellä. Eli turhaan turvallisuudentunteeseen ei saa upota, vaan asioita täytyy ottaa reippaasti työn alle ja laittaa halki poikki pinoon, kiitos.

Avioliitto ja häät sinänsä tuntuvat äärimmäisen lämpöiseltä ajatukselta, vaikka ajankulun sisäistäminen ontuukin. Puolen vuoden päästä minä olen vaimo. Vaimo ja rva V. Ja millainen herra V minut vihille viekään. ♡ Sehän tässä kaikessa on pointtina, vaikka elämän parhaat bileet järjestelyjen ytimessä paljon ovatkin. Puolen vuoden päästä me tahdomme.

Kuva: Jaana R.

♡ Krista

tiistai 14. elokuuta 2018

Tuikkukipot ja vesipullot kattaukseen

Tällä kertaa mennään pitkästä aikaa hyvin konkreettiselle tasolle! Asiaa nimittäin - ei tikusta - vaan yllättäin vastaan tulleista tuikkukipoista ja vesikarahveiksi hahmottelemistani pulloista.

Ostin meille kesällä yhdellä kirpparireissulla pienen pahvilaatikollisen tuikkukippoja, kun kerran edulliset ja suht kauniit olivat. Minullahan oli alunperin kattausvisio Iittalan Kivi-tuikuista vihreän tai kirkkaan sävyissä, mutta kun eri lähteistä kippojen lainaaminen alkoi tuntua saavutettuun hyötyyn nähden liian suurelta, olin erittäin valmis joustamaan. Kivet eivät missään vaiheessa olleet minulle mikään pakkomielle, vaan lähinnä niiden simppelin arvokas tyyli houkutteli. Olemme kuitenkin hääsuunnittelun aikana ylittäneet muutaman kympin kattausbudjettimme jo moneen kertaan ihastuttuamme ensin harmaisiin pöytäliinoihin perinteisten Knoppa-lakanoiden sijaan ja myöhemmin bongattuamme Ikeasta harmaat suuret maljakot centerpiecien perustaksi. Näiden ostosten myötä kattauskulut ovat pompanneet jo hiukan vajaaseen 200 euroon, joten olen hyvillä mielin valmis hiukan joustamaan tuikkukippojen kanssa.

IMG_1677 3
IMG_1675 4
IMG_1674 3

Löysin Postin pahvilaatikkoon pakatut tuikkukipot kesän aikana itse asiassa useampaankin kertaan, ja yhtä vaille yhtä monta kertaa jätin ne kirpparille odottamaan. Ne eivät vain uponneet minuun täysillä, enkä halunnut hamstrata kaappeihin häätavaraa vain siksi, että voin. Kohtalokkaalla kerralla kuitenkin ravistelin itseäni, että hei haloo nainen, kuinka usein löydät yhdellä eurolla 27 samanlaista tuikkukippoa? Ostin kipot samantien.

Enkä ole katunut, koska kipot ovat todella kivat! Tuli hehkuu mattapinnoitetusta kirkkaasta lasista todella kauniisti läpi luoden pehmeän vaikutelman. Myös pinnoitteen pienet kulumat annamme kipoille hyvillä mielin anteeksi niiden edullisen hinnan ja yhdenmukaisuuden varjolla. Nyt meillä on 27 samanlaista tuikkua aseteltavaksi kahdeksaan vieraspöytään ja kuluja tasan 1 euro. Hiphei ja hurraa kirppareille!

IMG_1670 3
IMG_1680 3

Toinen kesän ihastus on GEM-viinipullot, joihin iskin silmäni loppukeväästä Facebookin mainoksen kautta. Olisivatko ehkä hiukan täydelliset vesipullot meidän häiden tyyliin? No olisivat kyllä, mutta 13 euron hinta/plo hiukan rajoitti innostustani. Heitin kuitenkin jo alkukesästä verkot vesille lähipiirin suhteen ja tällä hetkellä koossa on kuusi pulloa. Lisäksi aion itse testata sarjan valkoviinin nyt perjantaina kesätöideni päättymisen kunniaksi, joten teoriassa seitsemässä mennään.

Pullot ovat kooltaan normaaleja 0,75l viinipulloja, joten yksi pullo per pöytä ei häissä kauaa 10 hengen vesitarvetta täytä. Onkin hiukan työn alla pohtia asiaa tarkemmin, mutta toivon joka tapauksessa, että pulloille löytyy joku tarkoitus häistämme, koska niin kauniit ja minusta meidännäköiset ne ovat. Ehkä loppuiltaan vettä voisi asettaa pulloihin tarjolle? Tai sitten lähipiiri voisi skarpata viininjuonnin kanssa, että joka pöytään saataisiin pari pulloa esille.


Tälläisiä juttuja tällä kertaa! Ainakin omaa silmääni molemmat uudet kattausjutut viehättävät kovasti.


♡ Krista

perjantai 10. elokuuta 2018

Jos hääbudjetti olisi rajaton

Meillä on koko ajan hääjärjestelyissä ollut yhtenä merkittävänä realiteettina raha. Häillämme on tietty budjetti, jossa pyrimme pysymään, mutta mikäli tälläistä rajoitinta ei olisi, juhlisimme varmasti monelta osin erilaisia häitä. Nykyiselläänkin häistämme tulee aivan varmasti juuri täydelliset meille, mutta jos raha-asioita ei tarvitsisi miettiä lainkaan, tulisi juhlistamme varmasti eri tavalla meille täydelliset.

Häiden kesto

Yhden päivän juhlat ovat koko ajan tuntuneet minusta turhan lyhyiltä, joten budjetittomissa häissä juhlisimme jollain tavalla useamman päivän ajan. Varsinainen hääjuhla olisi edelleen lauantaina, mutta perjantaille voisin toivoa jonkinlaista ruokailua ydinvieraiden eli meidän perheiden, kaasojen ja bestmanien kesken tai lyhyehköä coctail-tilaisuutta koko vierasjoukon kesken. Vaarana kahden päivän juhlissa on riski ensimmäisen illan venymisestä, jolloin kakkospäivä eli itse hääpäivä saattaisi tuntua latteammalta.

Sunnuntaina minusta olisi hauskaa järjestää koko vierajoukon yhteinen brunssi kello 12 jälkeen niin, että jokainen saisi aamun toipua rauhassa ennen meidän tarjoamaa ruokailua. Toisaalta taas ajatus ihan vain kahdenkesken olemisesta tuntuu myös hyvältä, mutta jos rahaa täytyisi polttaa niin sitten brunsseiltaisiin.

Hääpaikka

Hintsan vintti tuntui heti ensimmäisenä juhlapaikkana meille täydelliseltä, emmekä ole kertaakaan hääsuunnittelun aikana katuneet valintaamme. Kuitenkin, mikäli minkäänlaista budjettia ei olisi rajoittamassa unelmiamme, olisimme todennäköisesti päätyneet toiseen juhlapaikkaan.

Olen juhlinut kahdet eri yliopiston juhlat aivan Turun keskustassa sijaitsevalla VPK-talolla ja paikka on minusta aivan järjettömän upea. Oikeasti katsokaa tämän tekstin kuvia! Tila on vanha, arvokas ja äärettömän juhlava kauniine pylväineen ja maalauksineen. Käytännön syistä (kallis vuokra ja huonot vuokra-ajat) hautasimme VPK-talon heti kättelyssä, mutta mikäli rahaa olisi, vuokraisimme talon koko viikonlopuksi ja järjestäisimme juhlien jatkot erillisessä tilassa, johon juhlakansa kuljetettaisiin busseilla. Toinen upea vaihtoehto olisi myös Turun Akatemiatalo, joka on niin ikään arvokas ja koristeellinen juhlasali keskustassa.

LEO_4661
LEO_5105

Ruokailu

Ruokailun osalta olisi aivan ehdottomasti edessä buffet-tyyppisen ruokailun hylkääminen ja vaihto pöytiintarjoiluun. Rakastamme hyvää ruokaa ja fine dining -kokemuksia, joten unelmatapauksessa häissämme tarjottaisiin meille henkilökohtaisesti suunniteltu 4-5 ruokalajin menu pöytiintarjoiltuna. Ruokajuomana luonnollisesti tarjottaisiin menullemme varta vasten suunniteltu viinimenu - ihan kuin oikeassa fine dining-ravintolassa!


Juhla-asut

Rakastamme kumpikin hääpukujamme todella paljon, mutta mikäli budjetti olisi rajaton, luulen, että tahtoisimme kumpikin kuitenkin meille varta vasten suunnitellun ja ommellun asukokonaisuuden. Arvostamme Jarkon kanssa molemmat myös suomalaista työtä ja suunnittelua, joten mittatilaushääpuku olisi myös arvonäkökulmasta erinomainen ratkaisu. Haasteena ainakin minulla tosin olisi, että olin hääpukusovittelun alussa melko pihalla, millaisesta puvusta unelmoin, mutta tässä ammattilaiset varmasti osaisivat auttaa. Olisi ihana ajatus astella alttarille uniikkipuvussa, joka olisi luotu täsmälleen ja vain minua varten, ja syntynyt jonkun aidon ihmisen käsien kautta.

Häiden kuvaus ja musiikki

Häämme kuvaa ystävämme Josefina, joka otti myös meidän kihlakuvamme alkutalvesta 2016. Tykkäämme Josen tyylistä valokuvata kumpikin todella paljon, eli sen suhteen ei olisi ongelmaa, vaikka rahaa olisi kuin roskaa, mutta tottakai olisi kiva saada Jose mukaan nauttimaan juhlasta täysin rennosti ilman kuvauspaineita. Toinen merkittävä pointti olisi videokuvaajan varaaminen, koska uskon hääpäivän suhahtavan niin vauhdilla ohi, että hetkiin olisi videomuotoisenakin kiva palata jälkikäteen. Jonkinlaisen videomateriaalin taltioiminen ja itse-editointi meillä pyörii mielessä edelleen, mutta saa nähdä, mitä asian suhteen todella keksimme/päätämme.

Bändinä meillä on pienin modauksin (sijaisrumpali ja ekstrakosketinsoittaja) Jarkon oma bändi, jonka jäsenet ovat lupautuneet opettelemaan parin setin verran toivomiamme cover-biisejä. Luotan musiikkipuoleen täysin, mutta tottakai olisi Josen tapaan kiva tarjota bändikavereillekin mahdollisuus nauttia juhlista vain vieraan roolissa ilman paineita illan esiintymisestä. Paitsi tietysti Otolle, joka on bändihomman lisäksi myös bestmanin roolissa.

LEO_4726

Isojen linjojen lisäksi rajaton budjetti muuttaisi tietysti monia pienempiä juttuja, kuten juomatölkkien korvaamista lasipulloilla, keskinkertaisten servettien vaihtamista upeisiin luonnonvaaleisiin pellavaservetteihin ja mahdollisimman edullisen hääkuljetuksen korvaamista jollakin upealla museoautolla.

Moni asia muuttuisi, mutta häidemme ydin pysyisi kuitenkin juuri tälläisenä, mitä nyt suunnitelemme tulevalle helmikuulle. Siinä mielessä olen todella levollisin mielin, koska koen, että nykyisellä budjetillamme saamme luotua meidän näköiset häät, mikä onkin koko hääsuunnittelulle ydin. Me.


Postauksen kaikki kuvat: Leo Brinkmann, kuvat ainejärjestömme vuosijuhlista Turun VPK-talolta


♡ Krista

maanantai 6. elokuuta 2018

Hääkampausvisioita

Olen koko ajan ollut luottavainen, että hääkampaukseni onnistuu kyllä. Minulla on ollut yhtä aikaa hyvin selkeä ja toisaalta hyvin epäselvä visio kampauksestani, ja kuten meikkaaja-kampaaja -varausta panikoidessani kerroinkin, meikki oli minulle varausta tehdessä jännempi paikka.

Kuitenkin kummasti once in a lifetime -häitä suunnitellessa sitä havahtuu, että haluaisi kaiken olevan juuri optimaalista ja täydellistä. Niin myös kampauksen. Olen monien muiden hääasioiden tapaan selaillut Pinterestistä ja Instagrammista erilaisia hääkampauksia ja toivonut ihastuvani. Ihastukseni on kuitenkin jäänyt hiukan puolitiehen, koska tuntuu, että makuni vaihtelee kampausten suhteen melko paljon päiväkohtaisesti ja toisaalta en tiedä, millaisia irtonaisia koristeita kampaukseeni haluaisin.

Kampausluonnostelun pohjalle minulla on kuitenkin hyvin selkeät kuviot. Hiukseni tulevat ehdottomasti kokonaan kiinni, koska vihaan kasvoille lenteleviä hiuksia ja huolta lässähtävistä kiharoista. Nutturan paikka tulee asettumaan keskelle taakse melkolailla niskaan, koska sellaiset kampaukset ovat eniten miellyttäneet silmääni. Lisäksi keskiniskanuttura on minusta juhlan arvokkuuteen ja toivomaani lookkiin sopivan elegantti. Keskiniskanuttura on myös mielessä oivallinen (ja ainoa) vaihtoehto, että minulle on tulossa ainakin osaksi päivää huntu.

hääkampaus

Näiden kolmen varman pointin jälkeen alkaakin epävarma osuus. Millaisen nutturan tahtoisin? En pidä liian sliipatuista ampiaispesistä, mutta valtoimenaan lainehtivat maalaisromanttiset lettikampaukset, jotka näyttävät pysyvän kasassa vain pyhällä hengellä, ovat myös ehdoton nou nou. Leteistä sinänsä kyllä pidän, mutta en löysinä, vaan kauniisti hallittuina. Pelkään myös, että onko sileäpintainen nuttura liian pliisu ja tylsä? Tuleeko minulle hääpäivänä fiilis, että voi kunpa kampaus olisi vähän muhkeampi? Olen instan kuvahaun kautta löytänyt "hääkampaus"-tunnisteen takaa muutamia minua jossain määrin sykähdyttäviä kampauskuvia, mutta täyttä napakymppiä ei ole vielä tullut vastaan.

Kampaustyylin lisäksi kysymysmerkkeinä leijuvat hunnun paikka ja muut mahdollisesti haluamani hiuskorut. (Ensin pitäisi kuitenkin ehtiä joskus Kuopioon edes ensi kertaa sovittamaan huntua ja pukua yhdessä, koska on edelleen riski, että ne eivät sovi yhteen!) Olen tyyliltä less is more -ihminen, joten hääpäivän hiuslaitteiltakin toivon pelkistettyä kauneutta. Minusta olisi ihanaa saada jokin kukkakampa tai muunlainen simppeli kukkakoriste (esim. pelkkää vihreää rucusta ♥︎) hiuksiini nutturan tyveen kiinnitettäväksi, mutta meneekö kukat hunnun kanssa jo liiallisuuksiin? Ja entäs, jos en kuitenkaan halua käyttää huntua koko päivää? Voisiko kauniissa vintage-laukussani, jota en siis vielä edes löytänyt, olla jemmassa tekokukista tehty hiuskampa, jonka kaasot voisivat sujauttaa kampaukseeni hunnun jälkeen? Toisaalta en pidä lainkaan tekokukista, mutta elävien kukkien jemmaaminen vasta iltaan se vasta turhalta tuntuisikin.

hääkampaus2

Nämä eivät taas ole isoja juttuja, mutta jotenkin minua kalvaa, että sellaiset asiat, jotka voisivat hyvin olla järjestyksessä, ovat levällään! Ja niitä juttuja tuntuu tässäkin vaiheessa hääsuunnittelua olevan vielä paljon. Tunnistaako joku samaa? Toivoisin itseltäni jotenkin selkeämpää toivetta, että mitä oikein tahdon häähiuksiltani, niin vaihtoehdoista valitseminen olisi paljon helpompaa. 


♥︎ Krista

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Unelmissa vintage-häälaukku

Olen koko ajan ollut linjalla, että tahdon itselleni häälaukun. Sanokoon moni jo vaimoontunut morsian mitä tahansa, minusta tuntuu, että laukku on välttämätön osa hääpäivää. Olkoonkin mukana vain kännykkä, nenäliinat, puuteri ja huulipuna, mutta jonnekin ne on laitettava. Lisäksi minusta tuntuu jotenkin morsianstatukseni arvokkuutta syövältä olla aikuisena ihmisenä riippuvainen hääpäivänä kaasojeni laukuista, mikäli koen tarvetta lisätä esimerkiksi huulipunaa.

Häälaukku on ollut minulle koko ajan siis itsestään selvä hankinta osana hääpäivän asukokonaisuutta. Olen laukkujen suhteen kuitenkin melkoisen nirso. Olen huono ostamaan laukkuja uutena, enkä todellakaan ole mikään laukkufanaatikko. Yleensä jahtaankin kulloiseenkin käyttötarkoitukseen soveltuvaa laukkua kirpputoreilta. Kirppareissa kiehtoo käytetyn tavaran ekologisuus, mutta myös mahdollisuus saada laadukkaista materiaaleista valmistettu laukku järkihintaan. Kevään paras löytö oli aitoa portugalilaista nahkaa oleva täydellisen konjakinsävyinen pikkuolkalaukku, jonka ostin lähikirppariltamme 2 eurolla. Tälläinen laukkunainen minä olen.

häälaukku

Olen häälaukun osalta luottanut vahvasti tunteeseen. Tietäisin kyllä, kun se oikea osuisi vastaan, ja kun aikaa on, voi rauhassa odotella sen oikean saapumista. Kaunista, simppeliä ja tyylikästä - aivan kuten koko meidän häiden linja. Sitä oikeaa ei vain ole näkynyt.

Mitä enemmän olen seurannut Facebookin hääkirppareiden laukkukauppaa, sitä enemmän minua on alkanut harmittaa laukkujen tusinatyyli ja saman hopeataustaisen helmilaukun kiertäminen häistä toiseen. Tälläiset laukut ovat edelleen minusta kauniita, mutta jotenkin sisässäni on herännyt toive laukusta, jolla olisi Kiina-tehdasta enemmän kerrottavaa. Kirpparilöytönä tehty vintage-laukku olisi minulle täydellinen osuma.

Viime viikonlopun Porvoon reissulla mahanpohjassani jo hiukan läikähti Vanhan kaupungin vintage-liikkeessä. Upea helmikirpailtu, hiukan lompakkopussukkamainen ja simpukkamallinen laukku pakotti minut palaamaan äärelleen uudestaan. Paluuni oli nopea, koska aidolla 1930-luvun laukulla oli hintaa lähes 300e, mutta ihastukseni todisti, että sisälläni elää morsian, joka kykenee edelleen saamaan ihastusläikähdyksen, kun se oikea osuu kohdalle. Tutkani ei ole ruostunut, vaikka hetkeen mitään ihastuttavaa ei hääasusterintamalla ole tullut vastaan, vaan en vain ole kohdannut oikeita tuotteita.

Jatkan siis jahtiani tietäen, että se oikea häälaukku kyllä odottaa minua jossain. Jos kuulolla siis on norsunluunvalkea, simppeli, naisellinen, siro ja tyylikäs laukku, mielellään vuosien takaa, saa soitella. Ps. Kuva ois plussaa.


♥ Krista