tiistai 15. tammikuuta 2019

Hääjuhlan musiikit

Moikka, Jarkko tässä taas!

Sain Kristalta nakin kirjoittaa vähän häiden musiikeista ja musiikkivalinnoista. Sinällään ihan luenteva juttu, koska meistä kahdesta minä olen aina ollut se musiikkiorientoitunut tyyppi, minkä vuoksi myös kirjoitan aiheesta enemmän kuin mieluusti! 

Häihin on tulossa musiikkia laidasta laitaan, mikä on aivan mahtava asia. Itse kuuntelen musiikkia kun luen, kun lenkkeilen, kun teen ruokaa, kun tiskaan, kun olen iloinen, kun olen surullinen tai vaikka töissä mahdollisuuksien mukaan jopa radiosta kuunnellen. Tätä tekstiäkin kirjoittaessa kuuntelen tällä hetkellä Born of Osirista. Hiljaiset hetket ovat harvinaisia ja jokaiseen tilanteeseen löytyy jotain sopivaa. Näin tulee olemaan meidän häissäkin!

Lähdetään liikkeelle jo aikaisemmin mainitusta ideasta, sillä vessamusiikeista onkin jo tainnut olla puhetta tässä kirjoituksessa. Idea lähti joistain iltamista, jotka järjestimme täällä meidän Yo-kylän residenssissämme. Vessamusiikit olivat menestys, joten sama perinne jatkukoon häissäkin. Itselläni on vielä miesten vessan soittolista tekemättä, mutta tarkoitus olisi laittaa sinne jotain persoonallista omilta soittolistoilta. Ei siis mitään rauhallisen harmonista spa-musiikkia, vaan päinvastoin jotain häiritsevämpää ja ajatuksia herättävää kenties.

Krista laittaa naisten vessaan todennäköisesti Robinia.

Auratriostakin taitaa jo olla kirjoitus, mutta kerrataanpas: Turun häämessujen suurin löytö oli Auratrio, joka on monipuolinen kolmikko ja täydellistä korvakarkkia taustalle ruokailun ajaksi. Meidän hääiltanamme Auratrio tulee soittamaan kontrabassoa, selloa ja klassista kitaraa. Saimme sähköpostiimme heidän kappalelistansa, jossa oli jokaiselle jotakin klassikoista populäärisempiin ilmiöihin. Auratrio soittaa yleensä kolme settiä, mutta meidän kohdallamme he tekivät poikkeuksen, sillä sesonki ei niin sanotusti ole kuumimmillaan. Juhlapaikalla kuullaan siis kahden setin verran ruokailun yhteydessä tätä ihanuutta.

_MG_0005

Sitten itselleni henkilökohtaisesti isoimpaan ja tärkeimpään seikkaan, sillä meille tulee hääbändi! Eikä mitä tahansa kilistelijöitä vaan minun oma bändi Ferry Is Closed(Vähän modattuna tietysti. Itsehän en aio soittaa. Ja covereitahan häissä luonnollisesti soitetaan.)

Olen soittanut toisen bestmanini Oton kanssa jo vuodesta 2012 tässä yhteisessä projektissa, mikä tekee tästä asiasta vielä paljon merkityksellisempää. Muut ovat tulleet matkan varrella kyytiin, mutta bändin rooli ja merkitys Turun aikaisessa elämässäni on ollut massiivinen. Siksi on aivan mahtavaa saada nämä ystävät musisoimaan myös meidän karkeloihin.

Sara ja Jouni ovat minun ja Oton lisäksi bändin viralliset jäsenet. Saralla on aivan uskomattoman kaunis, kirkas ja monipuolinen lauluääni ja Jouni taasen on yksi taitavimpia basisteja, joita tunnen. Minun jättämän rumpalityhjiön tulee täyttämään Oton veli Antti, jonka soittotekniikkaa ja taitoa ihailen valtavasti, vaikka kaveri on minua melkein kymmenen vuotta nuorempi. Kakkoseksi jään heittämällä!

Hääbändiin liittyy myös pianistiystäväni Musse (huhujen mukaan hänen oikea nimensä on Rasmus), jonka pianon soitto on inspiroinut ja innoittanut jo vuosien ajan itseäni yhä enemmän ja enemmän pianomusiikin pariin. Meillä onkin jo sovittuna Kristan kanssa, että jonain päivänä ostamme pianon, kun muutamme tästä Yo-kylän kaksiostamme pois. Musse tulee soittamaan myös häävalssimme, mutta vielä on epäselvää, että millainen sovitus sille tehdään. Vaihtoehtoisesti pelkkä pianosovitus tai bändin kanssa toteutettu rytmikkäämpi luomus.

unspecified

Hääbändi soittaa siis illemmalla kolme settiä ja käynnistää bileet ruokailun ja ohjelmien jälkeisessä pöhinässä. Osa settilistan kappaleista on meidän omia toiveita ja osan bändiläiset ovat valinneet itse - yhtä kaikki valitut kappaleet ovat varmasti silkkaa timanttia. Itsellä on vain kiitollinen ja iloinen olo, että tuntee näin hienoja ihmisiä ja muusikoita.

Bändin jälkeen Spotify Premium on ystävä ja tanssit jatkuvat tarkoitusta varten tehdyn soittolistan tahdissa.

Siinäpä nuo häiden musiikkijärjestelyt näin hyvin pähkinänkuoressa.

Lopuksi pakollinen mainos: bändini Ferry Is Closed on nyt julkaissut jo parikin biisiä esimerkiksi Youtubeen ja Spotifyhyn.



♡ Jarkko

maanantai 14. tammikuuta 2019

Koemeikki ja -kampaus

Ja niin koitti näin konkreettisten asioiden aika! Kävin perjantaina koemeikissä ja -kampauksessa. Hääpäivän meikkini ja kampaukseni tekee Helsingissä pääosin vaikuttava Irina Arvokas. Bongasin Irinan Adieu Madamoiselle, Bonjour Madame -blogin Saran sinnikkään suosittelun pohjalta ja löimme varauksen lukkoon loppukeväästä 2018. Tuolloin oli puhe, että koelaittautumisen voisi sopia minun toiveideni mukaan loppusyksyyn tai alkuvuoteen. Koska hius- ja meikkisuunnitelmani olivat pitkään melko epämääräisiä ja levällään, ajattelin alusta lähtien, että tammikuu voisi olla hyvää aikaa koelaittautumiselle. Loppuvuodesta 2018 sovimme Irinan kanssa sähköpostitse, että perjantaina 11.1. klo 17 olisi aika.

Toteutimme koemeikin ja -kampauksen Helsingissä Kalevankadulla sijaitsevassa kauneussalongissa. Varsinaisena hääpäivänä Irina reissaa luoksemme Turkuun. Hiukan meinasi vatsanpohjaa kipristellä jännityksestä, kun istuin bussissa matkalla Turusta Helsinkiin.

IMG_4798
IMG_4801
IMG_4799

Aloitimme koekierroksen meikistä. Minulla ei ollut mitään etukäteen bongaamani mallikuvaa toivomastani meikistä näyttää, koska koin hyvin vaikeaksi katsoa aivan erilaisiin kasvoihin kuin omani tehtyjä meikkikuvia ja yrittää valita niistä itselleni sopiva. Siksi päätin luottaa ammattilaiseen ja kuvasin Irinalle vain sanallisesti, millaista meikkiä ja erityiselementtejä siihen toivoisin. Tykkään vahvoista ja näyttävistä silmämeikeistä, joten toivoin silmiin tummuutta. Värimaailman suhteen olin avoin, koska en tosiaan tiedä, millaiset sävyt omiin silmiini ja ihooni parhaiten sopivat.

Aivan ensimmäisessä vedoksessa Irina käytti kimaltelevaista vaaleaa ruusukultaa luomien päävärinä, mutta esikatselukierroksen jälkeen vähensimme minun toiveestani hiukan kimallusta liikkuvalta luomelta ja lisäsimme tummuutta ulkoluomelle. Meikin koevedoksessa pohjalla on omaa silmämeikkiäni eikä ripsitupsuja/irtoripsiä ole aseteltu paikalleen, joten merkittävä loppusilaus silmien näyttävyydestä uupuu vielä. Huuliin laitoimme Irinan suosituksesta huulien omaa väriä korostavaa melko neutraalia punaa, josta tykkäsin kyllä todella paljon. Huulipuna myös kesti todella hyvin, vaikka kävimme kaason kanssa iltaskumpalla ja -tapaksilla koelaittautumisen jälkeen. Saattaa kuitenkin olla, että ostan tuon kokeilemamme sävyn lisäksi hääpäivää varten myös hiukan punaisemman sävyn, koska tyypillisesti tykkään hiukan vahvemmista huulipunasävyistä. Sitten jää hääpäivän fiiliksen varaan, että kumpaa huuliin laitetaan.

IMG_4802
IMG_4804
IMG_4806

Meikin jälkeen siirryimme hiusten kimppuun. Hiuksista minulla oli meikkiä enemmän ajatuksia, mutta ei mitään ehdotonta mallikuvaa, että täsmälleen näin. Toivoin klassista keskiyläniskanutturaa, joka on selkeä ja tyylikäs, mutta ei sliipattu. Suuret kiharat kampauksissa olivat mieleeni, koska aivan suoraan hiukseen tehdyt kampaukset menevät makuuni liian sliipatun puolelle. Ehdottomalla ei-listalla olivat kampauksesta roikkuvat kiehkurat.

Peiliin katsominen ensi kertaa oli todella jännittävää. Istuin Irinan työskentelyn ajan kasvot poispäin peilistä, joten pääsin näkemään mitään kampauksesta ensi kertaa vasta työn ollessa valmis. Ja vitsit kampaus oli hieno! Se oli juuri sitä mitä toivoinkin, vaikka en sanojani osannut täsmällisesti asettaakaan. Kampaus oli tyylikäs, olematta kuitenkaan jäykkä, jätti niskan ja pään liikkeet vapaaksi, kuten toivoinkin, ja sopi minusta tyyliini ja hääpäivän tyyliini hyvin. Yhdessä meikki ja kampaus muodostivat todella kauniin kokonaisuuden ja tukivat toisiaan.

Loppuillan koemeikin ja -kampauksen jälkeen vietin juuri niin kuin toivoinkin. Peilasin itseäni jokaisesta heijastavasta pinnasta.


♡ Krista

maanantai 7. tammikuuta 2019

Polttarikirje

ÄÄÄÄ! Ette arvaa, mitä postiluukusta putosi noin kaksi tuntia sitten? No polttarikirje! Ja aivan puskista. Olen niin täynnä intoa, että tärisen ja on aivan mahdotonta yrittää keskittyä mihinkään. Pahoittelen mahdollisesti epäjohdonmukaista tekstiä, mutta minun on pakko tulla jakamaan innostukseni johonkin, kun Jarkkokaan ei ole kotona kuuntelemassa.

Istuin illalla kahdeksan jälkeen Kissen kanssa sohvalla pitkän päivän jäljiltä. Olin kotiutunut koulupäivän ja meikki-/kampausmallina olon jälkeen vain hetki aiemmin ja löhnötin aivan pää tyhjänä sohvalla i said yes to the dressiä katsoen ja somea selaten. Jarkko oli vähän aiemmin lähtenyt keskustaan elokuviin parin kaverinsa kanssa, joten olimme Kissen kanssa kaksin.

Äkisti kuulin, että postiluukulta kuului rapinaa, ja että ohuelta paperimainokselta kuulostanut posti putosi pikkueteisen lattialle. Heti perään soi kuitenkin myös ovikello. Ajattelin, että joko Jarkko on keksinyt hauskan tavan tulla hakemaan jotakin unohtunutta tavaraa, tai sitten jonkun mainoslippusen luukusta tiputtanut taho yrittää tosissaan markkinoida yritystään. Hiukan epäluuloisena menin ovelle (en tykkää avata ovea vieraille, jos olen yksin kotona) ja löysin lattialta nauhalla sidotun paperikäärön, jossa luki Kristalle ♡. Vieläkään ei leikannut, vaan uskoin käärön olevan Jarkon juonia, vaikka käsiala ei Jarkkoon täsmännytkään. Avasin myös oven varovasti, mutta oven takana ei ollut ketään. Vieläkään en keksinyt, mistä on kyse.

IMG_4773

Vasta, kun avasin käärön ja näin kirjeen alussa olevan runon ja pakkauslistan, tajusin, että apua, kyseessä on polttareistani kielivä kirje. Minä sain polttarikirjeen! Minun polttarini ovat pian!

Kuulostaa varmaan keinotekoiselta sanoa kuusi viikkoa ennen häitä, että en yhtään osannut odottaa tätä, mutta se on totuus. Tottakai olin ajatellut, että joo polttarit eivät voi olla enää kaukana, mutta silti jokin noin konkreettinen kuin polttarikirje laittoi pasmani aivan sekaisin. Täällä minä tärisen ja kihisen Kisselle innostustani sekä luen kirjettä ees taas uudestaan. Tämä on niin jännittävää!

Mitä kirjeessä sitten sanottiin? Kirjeen alussa on kaunis ja herkkä runo talvihäihin liittyen. Tämän lisäksi mukana on 19 osainen pakkauslista polttaripäivää varten ja kehotus nauttia hetkestä, koska hetket ovat elämän suola eikä elämää voi pakastaa. Pakkamaan kehotetaan pikimmiten, koska matka voi alkaa kuulemma milloin vain. Pakattavien tavaroiden listalla on mukana muun muassa kumiankka, meikit, hikiliikuntavaatteet, rantasandaalit ja uimahattu, unohtamatta myöskään seikkailumieltä ja cat suitia.

Pakkauslistan perusteella meno kuulostaa melko monipuoliselta. Muutoin kirjeestä voi haistella talvista teemaa, koska alun runossa puhutaan talvesta ja kuurasta ja aivan kirjeen lopussa kehotetaan tarttumaan hetkiin, koska aikaa ei voi pakastaa. Hmmm... (Mä en kestä. ♡)


♡ Krista

torstai 3. tammikuuta 2019

Pienten konkreettisten juttujen aikaa

Olemme viime aikoina saaneet aikaan paljon. Monia asioita on vedetty yli to do -listalta ja lähes päivittäin ainakin jompi kumpi meistä on touhunnut jotain häihin liittyvää asiaa eteenpäin. Kuitenkin äsken, kun asetuin ihanasti sohvalle tietokoneen kanssa sieluni täynnä lämmintä intoa kirjoittaa jotakin uutta blogiin, mieleni valtasi tyhjyys. No ei tuosta nyt voi mitään kirjoittaa. Äh, ei tuo asia ketään kiinnosta postauksen vertaa. Pöh, kun tämä on tällaista räpeltämistä! Tuntuu, että on paljon tehty ja paljon on kerrottavaa, mutta mistään yksinään ei ole asiaa kokonaisen tekstin verran.

Siispä nyt on luvassa 9 pientä konkreettista juttua viime viikoilta aikalailla samaan tyyliin kuin Tyttö tahtoo -blogin Hanna esitteli juuri tänään omassa blogissaan.

1. Molemmilla on uudet passit, Jarkolla uusi nimi lentolipussa ja passitiedot välitetty eteenpäin

Siis kuinka kauan asioita voi roikottaa ihan vain välttelymielessä ja rahan takia? Kumpikin meistä on tiennyt jo kuukausia, että Dubaita varten täytyy hankkia uusi passi 6kk voimassaolosäännön ja Jarkon nimenvaihdoksen takia. Kuitenkin vasta toissaviikolla saimme molemmat uudet passimme tilattua ja noudettua. Samalla pystyimme ilmoittamaan passitiedot Norwegianille ja vaihtamaan ennen nimenmuutosaikeita varattuihin Jarkon lentolippuihin uuden nimen. Vinkkinä muuten, että virallisen nimenmuutoksen jälkeen tehdyt nimenmuutokset lentolippuun korvataan Norwegianilla, mutta muutos täytyy ensin itse maksaa ja jälkikäteen hakea muutoksesta hyvitystä erillisellä lomakkeella, jonka liitteksi liitetään virallinen päätös asiasta.

IMG_4733

2. GT-baarin T:t on tilattu

Tonic-vesien tilaustakin olemme roikottaneet pitkään. Osin, koska unelmoimme alumiinitölkkejä kauniimmista pulloista GT-pöytään ja toisekseen, koska olemme vahdanneet jonkinlaista tarjousta juomista. Ennen vuodenvaihdetta aiemmin hyväksi todettu Maxikarkki mainosti ilmaisia toimituskuluja tilauksilleen, joten päätimme tarttua yrityksen kivijalkakauppoihin verrattuna varsin kilpailukykyiseen hintaan 19,90e/24pack. Tonic-vedeksi valikoitui Schweppesin Indian Tonic, joka on rumuudestaan huolimatta todettu maultaan oikein mainioksi. Juomien pitäisi saapua tällä tai ensi viikolla.

3. Paperituotteiden paperit ovat matkalla

Ja jälleen roikotetaan! Tällä kertaa vetoan kuitenkin helmiäispaperijahtiin ja hintakriittisyyteen. Löysin kutsuissa käyttämämme hopeiset helmiäispaperit aikanaan AdLibrikseltä hintaan 1,5e/10 arkkia, joten olin oppinut suorastaan hiukan liian hyvälle. Etsin edullistä helmiäispaperia pitkään ja useaan otteeseen viikkojen ajan, kunnes aivan juuri ennen toiselta yritykseltä tilaamista varmistin viimeisen kerran AdLibriksen - ja sieltä paperia  yllättäen taas löytyi! Matkalla on 100 arkkia vaaleaa helmiäispaperia, joista yhdessä yli jääneiden hopeiden papereiden kanssa askarrellaan (=tulostetaan) kirkko-ohjelmat ja kattaukseen tulevat menut sekä ohjelmalehtiset.

4. Häämessut kaasojen kanssa odottavat

Olen tähän mennessä päässyt osallistumaan useille häämessuille blogin kautta, mutta viikon päästä viikonloppuna lähden liikenteeseen ensi kertaa kaasojeni kanssa. Tarkoituksena on lähteä nauttimaan lauantaina Wanhan Sataman Mennään Naimisiin -messuista aivan puhtaasti nautiskelun pohjalta. Juomme viiniä, katselemme häämekkoja ja hömpöttelemme vailla sen syvempiä suunnitelmia. Voi kyllä!

5. Koemeikki ja -kampaus on sovittuna

Olen menossa ensi viikon perjantaina Helsinkiin Irina Arvokkaan käsittelyyn, kun testaamme häämeikkiä ja -kampausta. Toivoisin löytäväni vielä selkeämmän punaisen langan ja ytimen toiveistani ennen koelaittautumista, mutta luottoni tekijääni on kyllä kova, vaikka visioni hiukan levällään olisikin. Odotan todella innolla meikin ja kampauksen jälkeistä oloa. Toivon kokevani oloni maailman kauneimmaksi ja haluavani vain tuijotella itseäni peilistä, mikä on yleensä hyvä merkki juhlalaittautumisen kohdalla.

By: Mennään naimisiin

6. Pöytäkartasta on erinomainen idea

GOT-viirien käyttäminen pöytätunnisteina on jo vanha juttu, mutta viimein keksimme, kuinka esitämme istumajärjestyksen vieraille juhlatilan aulassa. Olemme säilyttäneet kaapissa Jarkon vanhalta työpaikalta roskistuomiolta pelastettua isoa korkkitaulua, joka saa nyt uuden elämän ihan vain lattialla juhlatilassa olevaa tolppaa vasten seivovana pöytäkarttana. Tauluun kiinnitetään nastoilla GOT-vaakunoilla "nimetyt" pöytiä symboloivat paperit, joihin kirjoitamme vanhalla kirjoituskoneella vieraiden nimet.

7. BAR- ja GT-kirjaimet sekä tuleva pöytäkartta saivat maalia pintaan

Rakentelimme jo aikaa sitten valokirjaimet juhlatilaan pystytettäviä baareja varten, mutta toteutuksen viimeistely on vielä odotellut itseään. Joulun aikaan Kuopiossa teimme viimein täsmäiskun äitini työpaikalle rakennustarvikeliikkeeseen ja saimme hankituksi kirjainten maalaamiseen kaivatut spraymaalit. Valitsimme kirjaimiin vaaleaa hopeaa ja pöytäkarttatauluun tummempaa graniitinharmaata automaalia, joilla suihkiminen sujui todella helposti. Maalit myös juuri ja juuri riittivät 3 melko isoon kirjaimeen ja suureen pöytäkarttaamme, joten kaikki kunnossa!

8. Juhlapaikan narikkaseinän piilotus ja valokuvatarinan "pöytäliinat" ovat hoidossa

Samalla, kun hankimme spraymaalit valokirjaimia ja pöytäkarttaa varten, valitsimme äitini työpaikalta myös tapetit, joilla peitämme juhlatilan suuren, ruman ja vanerisen narikkaseinän sekä seinustoilla olevat vaneritasot. Kunhan saamme tapetit Turkuun, edessä on vielä melkoinen leikkelyoperaatio, että pätkimme tapetit sopivan kokoiseksi.

9. Kahdeksan tuntia palavat tuikut ostettu

Pieniä asioita, mutta näitäkin olen jahdannut jonkin aikaa. Tokmannilta tuikut myytiin loppuun ennen kuin ehdin paikalle, mutta onneksi jouluostosten lomassa pitkään palavat tuikut tulivat kuin sattumalta vastaan. Ostin 100kpl tuikkuja talteen, joten hääillan tuikkumeren pitäisi olla turvattu.

IMG_3514

Huh, kuten sanottu, paljon kaikenlaista on tehty, vaikka osa melko pieniä räpellyksiä tärkeydestään huolimatta onkin. Onneksi vähintään samanmoinen ja oikeasti aika paljon pidempi lista odottaa vielä tekijäänsä, joten emmeköhän me saa aikamme kulumaan seuraavina 44 päivänäkin.

Ps. Muistattehan äänestää Vuoden hääblogia Love me do:n äänestyksessä? Äänestysaika päättyy tulevana maanantaina keskiyöllä ja Kristallihäät on myös mukana ehdolla. ♡


♡ Krista

tiistai 1. tammikuuta 2019

Ilmoittautumisaika on päättynyt

Onnea me kaikki vuoden 2019 hääparit! Meidän häävuotemme on täällä! Vuodenvaihde oli meille siinä mielessä erityinen, että olimme pyytäneet kutsuvierailta vastaukset osallistumisesta häihimme vuoden 2018 loppuun mennessä. Teoriassa meille pitäisi nyt siis olla lopullinen vieraslista hyppysissämme.

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, koska muutamia vastauksia uupuu vielä täysin, ilmassa roikkuu pari ehkää (hyvistä syistä tosin) ja muutama juhliin kovasti odotettu vieras ei yllättäen pääsekään osallistumaan päiväämme. Vieraslistamme on siis vielä suorastaan yllättävällä tavalla auki vapautuneiden vieraspaikkojen ja ilmoittamatta jättämisten vuoksi. Olin ilmeisen naiivisti ajatellut, että tottakai ihmiset ilmoittavat säntillisesti pyydettyyn päivään mennessä tulemisestaan, koska kyllähän ihmiset tietävät, että isojen juhlien organisoiminen vaatii aikaa ja siksi vieraslista tulee olla ajoissa tiedossa. Vaan eivät ilmoita. Tottakai on myös luonnollista, että häähumu on meille suurempi juttu kuin vieraillemme, mutta yllättävän moni on jättänyt kokonaan vastaamatta, mikä on meille tietysti hankalaa. Aivan lähipiiriltä vastaukset on helppo varmistaa yhdellä viestillä, mutta lähteäkö lypsämään vastauksia hiukan etäisemmiltäkin vierailta vai vetää nimet suosiolla yli ja olettaa hiljaisuus ujoksi kieltäytymiseksi?

IMG_4727

Olemme alusta asti välttäneet juhlien ylibookkausta ennen varmojen en pääse -ilmoitusten saamista. 80 hengen vierasmäärämme on ollut koko ajan ehdoton ja olemme jakaneet vierasprofiilin kylmästi kahtia niin, että kummallakin meistä on tasan 40 vieraspaikkaa käytettävänään haluamallaan tavalla. Kumpikin joutui alussa puntaroimaan resursseja ja jättämään ihmisiä kutsuttujen ulkopuolelle, koska kaikkia ei vain voinut kutsua. Kummankin meidän yli 25 elinvuoteen, erilaisiin opintoihin, harrastuksiin ja kahteen kaupunkiin on ehtinyt syntyä niin monia ystävyyssuhteita, että 40 henkeä on oikeastaan aika vähän tuoda koko tänä päivänä meihin vaikuttava elämänpiiri yhteen juhlimaan erityistä päiväämme.

Viimeisimmät kutsut laitoimme itse asiasssa matkaan vasta kuluneen viikon aikana ystävillemme, jotka olimme halunneet kutsua jo aiemmin, mutta vasta nyt ilmoittautumisten myötä pystyimme varmistamaan, että oikeasti voimme kutsua heidät. Järjestely on kylmä, koska käytännössä osa vieraistamme on joutunut jonottamaan kutsua, mutta parempaa ratkaisua emme keksineet, koska ylibookkauksen riskiä emme halunneet ottaa ja varmat ilmoitukset tulematta jättämisestä ovat uupuneet.

Jottei mene vallan pääsemättömien ja vastaamatta jättäneiden vieraiden surkutteluksi, täytyy sanoa, että ehdottomasti pääosa vieraista on ilmoittautunut juhliimme ihanalla innolla ja täsmällisesti pyydetyn aikataulun mukaisesti, mikä tietysti lämmittää mieltä, koska vieraat juhlan tekevät. Tämän vuoden helmikuussa juhlimme upeita häitä hurjan monen meidän läheisen ympäröiminä, ja se on tärkeintä.

(Voisi ne loput vieraat silti ilmoittautua.)


♡ Krista