maanantai 11. helmikuuta 2019

Hääviikko: maanantai

Yritän pitää kiinni haaveestani kirjoittaa edes hiukan meidän hääviikon kuulumisista. Tekstit eivät tule olemaan yhtä huolella tehtyjä kuin normaalisti, mutta kenties tunne onkin tässä vaiheessa tärkeintä. ♡

Heräsimme hääviikkoomme aikaisin, pian klo 7 jälkeen. Jarkko nousi soittamaan työterveyteen edelleen vaivaavan kuumetaudin vuoksi ja minä nousin samassa aallossa aamupalalle ja aloittelemaan päivän puuhia. Jarkko on sairastanut jo keskiviikosta lähtien kuumeista flunssaa, joka onneksi on nyt hellittämässä. Minä ehdin potea taudin Jarkko lievempänä jo ensin, joten toivotaan, että kunhan sulhanen ja jonkinlaista flunssaa myös poteva Elina saadaan kuntoon, hääviikonloppu voitaisiin viettää tautivapaana.

Puursimme koko edellisviikon loppupuolen kaikenlaisten hääjuttujen parissa yksin, kaksin ja yhdessä ystäviemme kanssa, joten pääsimme aloittamaan hääviikon melko kevyin mielin: järjettömän paljon on tehty ja jonkin verran on tehtävää. Vielä viime viikon keskiviikkona lause tuntui menevän toisinpäin, mikä meinasi ensi kertaa nostaa minussa esiin stressinpoikasta. Loppuviikon ympäripyöreät päivät kuitenkin jelppasivat tilannetta ja nyt mieli on hyvä ja ainoastaan innostunut! Ihan pian me päästään sanomaan toisillemme tahdon ja juhlimaan juhlia, joita ollaan mietitty päivittäin yli kahden vuoden ajan!

IMG_4898

Listaan muutamia juttuja, joita hoidimme jo viime viikon aikana, jotta oivallatte, että vitsit tätä hommaa on riittänyt, vaikka kuinka ajattelimme, että olemme valmistautuneet hyvin:
  • Viime hetken ostokset: useampi tunti kaupoissa pyörähtelyä keräämässä ostoslistalla olleita tavaroita, kuten polaroid-filmejä, soijakuppeja, holitonta skumppaa, jätesäkkejä, nippusiteitä, teippejä, sipsejä..... Lista jatkuu arviolta noin 200 euroon saakka.
  • Valokuvauspaikkojen tsekkaus ja testikuvaukset yhdessä Josefinan kanssa kahtena eri päivänä.
  • Tervetuloa-kyltin ja monien muiden visuaalisten juttujen suunnittelu ja toteutus ystävämme Katyn kanssa. Ilta venyi eilen noin yhteentoista näiden parissa.
  • Polaroid-valokuvakulmien liimaaminen valokuvakansioon.
  • Häälaskujen maksaminen.
  • Ohjelman lukkoonlyönti, paperisten ohjelmien suunnittelu, tulostaminen ja leikkaaminen. Nämä sekä suomeksi että englanniksi.
  • Kangasservettien silitys, taittelu, nimeäminen nimilapuin, niputtaminen pöytäkunnittain ja pakkaaminen laatikoihin.
  • Valokuvien leikkaaminen ja sovittaminen noin 100 valokuvakehykseen. Kehysten lajittelu vuosittain ja pakkaaminen kuljetusta varten.
  • Kirkko-ohjelmien lukkoonlyönti (= musiikkien valitseminen), ohjelmien suunnittelu, tulostus ja leikkaaminen. Niin ja tämä sekä suomeksi että englanniksi.
  • Tietovisailun viimeistely ja toteutuksen suunnittelu ja kääntäminen englanninkielisiä vieraita varten.
  • Bingon suunnittelu ja toteutus niin suomeksi kuin englanniksi.
  • Gluteenittoman kakun leipominen ja täyttäminen.
  • Ja niin edelleen ja niin edelleen....

Hommaa on ollut aivan hurjasti! Tavoitteenamme oli painaa hommia mahdollisimman paljon viime viikolla, jotta saisimme tällä viikolla lasketella kohti hääpäivää rauhallisin mielin. Ratkaisu tuntuukin toimivalta, koska to do -lista on lyhentynyt huomattavasti ja viimeinen maanantai neitinä starttasi rauhallisen aamupalan ja ison kahvikupin äärellä. Tämän päivän to do -listalla oli silittää vieraspöytiin tulevat harmaan pöytäliinat, tulostaa ja leikellä muotoon bingot, käydä ostamassa ihan muutamia juttuja (ulkotulia, toinen tussi vieraskirjaan), käydä luennolla, ehtiä joogaan ja katsoa Unelmahäät. Kaikki tavoitteet saavutettiin.

IMG_4904

On tämä aika epätodellista. Yritän toistuvasti henkisesti ravistella itseäni, että nyt älä anna ajan lipsua käsistä huomaamatta, vaan muista pysähtyä ja nauttia mahassa kasvavasta jännityksestä. Me elämme nyt hääviikkoamme. Ja me aiomme nauttia siitä kaiken puuhastelun keskellä. Voi apua. Minua jännittää.

5 päivää.

♡ Krista

4 kommenttia:

  1. Mä aloitin jännittämisen noin kolme viikkoa etukäteen... :'D En vain mahtanut sille mitään. Listasi näyttää hyvin samantyyppiseltä kuin omani heinäkuun alussa. Kaksi viimeistä viikkoa ennen häitä olivat aikamoista hullunmyllyä, mutta onneksi mukavaa sellaista. Keskiviikkona (kun vihkiminen oli torstaina) nipistelin itseäni ja mietin, ettei tämä voi olla totta. Mutta kyllä se vain oli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä aloitit ajoissa :D Minusta tuntuu, että jos olisi enemmän aikaa ajatella, jännittäisi enemmän, mutta nyt tuntuu, että kaikki on niin huisketta, että jännityskin pysyy puuhaillessa taka-alalla. Loppuviikosta kuitenkin luulen, että mikään määrä puuhaa ei riitä pitämään hurjaa jännitystä poissa... Mutta se on juuri ihanaa! Kyllä isoa päivää saakin jännittää, kunhan jännäys pysyy positiivisen puolella.

      Poista
  2. Mahtava idea tää "hääviikkosarja"! Muakin jännittää! Jotenkin tuo "viimeinen maanantai neitinä" oikein iskostui tajuntaan :D

    VastaaPoista
  3. Voi ihanaa ja jännittävää! ♥ Ihana, että ehdit edes vähän kirjoitella hääviikosta, saa nähdä miten itseltä onnistuu sitten parin kuukauden päästä. Ihana, että muistat myös muistuttaa itseäsi keskittymään hetkeen ja nauttimaan jännityksestä! Pian! ♥

    VastaaPoista