perjantai 1. kesäkuuta 2018

Fiiliksiä häämarssikonsertista

Osallistuimme viime sunnuntaina Turun Mikaelinkirkkoseurakunnan järjestämään häämarssikonserttiin. Lähdin itse liikenteeseen toiveikkaana ja avoimin mielin, toivoen, että joku yllättävä marssi tai muu kappale lumoaisi meidät molemmat ja antaisi helpon ratkaisun häämarssitilanteeseemme. Minä siis toivoisin sisääntulomarssiksi Melartin Prinsessa Ruususta, mutta Jarkko ei täysin ole ostanut ideaani. Toisaalta Jarkko ei ole kuitenkaan osannut esittää omaa vahvaa suosikkiaan Ruususen vaihtoehdoksi, joten marssitilanteemme on ollut hiukan jumissa.

Saavuimme sunnuntaina kirkkoon aivan viime minuuteilla, joten unelmoimani pieni fiilistely että hihii me mennään pian naimisiin ja nyt valitaan meille häämarssia jäi välistä. Paikalla oli hyvä määrä pareja ja itsekseen kirkkomusiikkia kuuntelemaan tulleita ihmisiä, mutta suureen kirkkoon mahtui kuitenkin niin hyvin, että saimme mattimyöhäsinäkin kirkon etuosasta aivan oman rivin.

41595789105_57890fb498_o

Oletin, että tapahtuma olisi alkanut jonkinlaisella esipuheella tai häämusiikkikäytäntöjen esittelyllä, mutta nimensä mukaisesti kyseessä oli konsertti. Me istuimme ja kuuntelimme, ja kanttori soitti. Olimme napanneet kirkon aulasta mukaamme konsertin kappalelistan, mutta kuulemamme lisäksi tuo lista olikin kaikki, mitä tapahtumasta jäi käteen. Olisin itse toivonut pappia tai kanttoria kertomaan häihin ja kirkkovihkimiseen liittyvistä musiikkiperinteistä, tavoista jne, minkä pohjalta kappaleita olisi osannut ehkä kuunnella eri korvin ja ainakin saada uusia ajatuksia kotiin mutusteltavaksi. Nyt 21 kappaleen mittainen tapahtuma jäi melko ontoksi, koska osaan minä listan häämarsseja kuunnella Spotifystakin.

Kaiken kurjuuden (olenpas nyt dramaattisella tuulella) huipuksi noin tunnin kestänyt konsertti ei tarjonnut meille minkäänlaista ratkaisua marssiongelmaamme. Minä hyrisin edelleen Prinsessa Ruususen kohdalla, kun Jarkko taas ei päässyt lainkaan sisään kokeemiini fiiliksiin. Jarkon suosikeiksi nousivat Bachin Preludi C-duuri, BWV 553 ja Michael Korbin Highland Cathedral, joista jälkimmäisestä minäkin tykkäsin vähän. Selkeää yhteistä suosikkia, joka olisi saanut aikaan tämä se on -fiiliksen, emme konsertissa kuulleet.

42446953732_d8c566002b_o

Ns. kriisikapulamme on nimenomaan sisääntulomarssi, koska minä toivon sisääntulomarssilta dramatiikkaa ja vahvaa tunnesäväytystä, jollaista en ole kokenut kuin Prinsessa Ruususen kohdalla. Poistumisen suhteen olen paljon avoimempi, koska moni marssi välittää mielestäni sellaista iloisen vapautunutta tunnelmaa, jollaisena poistumistilanteen näen. Ja haluan todellakin korostaa, että oikeasti emme ole aiheen suhteen kriisissä, mutta moneen muuhun häävalintaamme verrattuna meille oikean häämarssin etsiminen tuntuu vaativan hiukan panostusta.

Sen oikean etsintä jatkuu siis yhä! Tai ainakin mahdollisten kompromissien pohtiminen.


Ps. Menemme huomenna ensi kertaa katselemaan ja kokeilemaan Jarkolle pukua häitä varten! Huomenna todennäköisesti tarkentuu ainakin sulhasen puvun väri, jonka suhteen olemme seilanneet vähän kahden vaiheilla.

♥ Krista

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä etsintöihin! Toivottavasti se oikea löytyy pian, tai Jarkkokin innostuu Ruususesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Jompaa kumpaa toivotaan ;)

      Poista
  2. Onnea metsästykseen!:) Onneks tässä on vielä aikaa taivutella Jarkkokin Ruususeen!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppauksta! Totta tosiaan aikaa on vielä vaikka mihin ;) Vaikka Jarkon taivuttelemiseen...

      Poista